Mats Wilander
Wikipedia
Mats Wilander (s. 22. elokuuta 1964) on ruotsalainen entinen tennispelaaja. Hän voitti ammattilaisurallaan seitsemän Grand Slam -turnausta kaksinpelissä ja yhden nelinpelissä.
Wilander aloitti ammattilaisuransa vuonna 1981. Seuraavana vuonna hän yllätti tennismaailman voittamalla Guillermo Vilasin Ranskan avointen loppuottelussa. Wilander oli tuolloin kautta aikain nuorin Ranskan avoimet voittanut miespelaaja, myöhemmin ennätyksen rikkoivat ensin Boris Becker ja sitten Michael Chang. Wilander voitti vuonna 1982 Ranskan avointen lisäksi vielä kolme kaksinpeliturnausta ja oli kauden lopussa maailmanlistalla sijalla seitsemän.
Wilander pelasi Ranskan avointen finaalissa uudelleen vuonna 1983, mutta hävisi tällä kertaa isäntämaan Yannick Noahille suoraan kolmessa erässä. Hän otti samana vuonna toisen Grand Slam -turnauksen voittonsa voittamalla Australian avoimet, jotka pelattiin vielä tuolloin ruohokentällä. Hän voitti turnauksen semifinaalissa John McEnroen ja loppuottelussa Ivan Lendlin. Hän voitti kauden aikana Australian avointen lisäksi yhdeksän muuta turnausta ja oli kauden päätteeksi maailmanlistalla sijalla neljä.
Wilander uusi Austalian avointen voittonsa vuonna 1984 voittamalla loppuottelussa Kevin Currenin. Vuonna 1985 hän otti toisen Ranskan avointen voittonsa voittamalla finaalissa Lendlin ja selviytyi Australian avointen finaaliin, jossa hävisi maanmiehelleen Stefan Edbergille. Hän nousi maailmanlistalla sijalle kaksi, Ivan Lendlin taakse, vuoden 1986 alussa. Vuonna 1987 Wilander pelasi sekä Australian että Yhdysvaltain avointen loppuottelussa, mutta hävisi kummallakin kertaa Ivan Lendlille.
Vuosi 1988 oli Wilanderin uran menestyksekkäin. Hän voitti tammikuussa kolmannen kerran Australian avoimet, jotka pelattiin tällä kertaa kovalla kentällä. Hän voitti isäntämään Pat Cashin tasaisessa, viisieräisessä kamppailussa. Wilander on ainoa pelaaja, joka on onnistunut voittamaan Australian avoimet sekä ruohokentällä (kaksi kertaa) että kovalla alustalla (kerran). Kauden toisessa Grand Slam -turnauksessa, Ranskan avoimissa, Wilander pelasi loppuottelussa isäntämaan Henri Lecontea vastaan ja voitti tämän suoraan kolmessa erässä. Wimbledonissa hän eteni puolivälieriin, joissa hävisi Miloslav Mečířille. Syksyllä pelatuissa Yhdysvaltain avoimissa Wilander selviytyi kolmannen kerran kauden aikana Grand Slam -turnauksen kaksinpelin finaaliin. Hänen finaalivastustajanaan oli Ivan Lendl, jonka Wilander kohtasi näin jo viidennen kerran Grand Slam -turnauksen kaksinpelin loppuottelussa. Wilander voitti tasaisen, lähes viisituntisen kamppailun, ja otti näin seitsemännen Grand Slam -voittonsa kaksinpelissä ja nousi samalla tenniksen maailmanlistan kärkeen katkaisten näin Lendlin kolmevuotisen valtakauden. Hän voitti vuonna 1988 kolmen Grand Slam -turnauksen lisäksi vielä kuusi muuta turnausta. Hän piti maailmanlistan kärkisijaa hallussaan 20 viikkoa, tammikuuhun 1989 saakka.
Wilander oli tärkeä osa Ruotsin menestyksekästä Davis Cup -joukkuetta 1980-luvulla. Ruotsin joukkue pelasi vuonna 1983 ensimmäistä kertaa Davis Cupin loppuottelussa, jonka he hävisivät Australialle 3-2. Vuonna 1984 Ruotsi voitti turnauksen loppuottelusarjassa Yhdysvallat 4-1 ja uusivat mestaruuden seuraavana vuonna voittamalla Länsi-Saksan 3-2. Wilander auttoi maan myös vuoden 1986 Davis Cup -finaaleihin, mutta ei pelannut loppuottelusarjassa, koska oli samaan aikaan menossa naimisiin; Ruotsi hävisi loppuottelussa Australialle 3-2. Wilander pelasi neljännen kerran Davis Cupin loppuotteluissa vuonna 1987, jolloin Ruotsi voitti Intian puhtaasti 5-0. Ruotsin joukkue selviytyi loppuotteluihin myös kahtena seuraavana vuonna, mutta hävisi kummallakin kertaa Länsi-Saksalle. Wilanderin Davis Cupin ottelutilasto kaksinpelissä on 36-12 ja nelinpelissä 7-2.
Ainoa Grand Slam -turnaus, jota Wilander ei onnistunut voittamaan kaksinpelissä, oli Wimbledon. Hän voitti Wimbledonin kuitenkin nelinpelissä vuonna 1988 parinaan maanmiehensä Joakim Nyström. Wilander voitti uransa aikana yhteensä 33 huipputason kaksinpeliturnausta ja seitsemän nelinpeliturnausta. Hän lopetti ammattilaisuransa vuonna 1996.
Nykyään Wilander asuu suurimman osan vuodesta Idahon osavaltiossa Yhdysvalloissa yhdessä vaimonsa Sonjan (os. Mulholland), eteläafrikkalaissyntyisen mallin kanssa. Wilander kilpailee vielä silloin tällöin seniorien turnauksissa. Lopetettuaan pelaajana hän on toiminut Ruotsin Davis Cup -joukkueen kapteenina ja venäläisen Marat Safinin valmentajana. Vuonna 2002 hänet valittiin International Tennis Hall of Famen jäseneksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Grand Slam -finaalit kaksinpelissä
[muokkaa] Seitsemän voittoa
Vuosi Turnaus Finaalivastustaja Lopputulos 1982 Ranskan avoimet Guillermo Vilas 1-6, 7-6, 6-0, 6-4 1983 Australian avoimet Ivan Lendl 6-1, 6-4, 6-4 1984 Australian avoimet Kevin Curren 6-7, 6-4, 7-6, 6-2 1985 Ranskan avoimet Ivan Lendl 3-6, 6-4, 6-2, 6-2 1988 Australian avoimet Pat Cash 6-3, 6-7, 3-6, 6-1, 8-6 1988 Ranskan avoimet Henri Leconte 7-5, 6-2, 6-1 1988 Yhdysvaltain avoimet Ivan Lendl 6-4, 4-6, 6-3, 5-7, 6-4
[muokkaa] Neljä tappiota
Vuosi Turnaus Finaalivastustaja Lopputulos 1983 Ranskan avoimet Yannick Noah 6-2, 7-5, 7-6 1985 Australian avoimet Stefan Edberg 6-4, 6-3, 6-3 1987 Ranskan avoimet Ivan Lendl 7-5, 6-2, 3-6, 7-6 1987 Yhdysvaltain avoimet Ivan Lendl 6-7, 6-0, 7-6, 6-4
[muokkaa] Aiheesta muualla
| ATP | Tenniksen maailmanlistan ykköspelaajat | |
|---|---|
| Andre Agassi | Boris Becker | Björn Borg | Jimmy Connors | Jim Courier | Stefan Edberg | Roger Federer | Juan Carlos Ferrero | Lleyton Hewitt | Jevgeni Kafelnikov | Gustavo Kuerten | Ivan Lendl | John McEnroe | Carlos Moyà | Thomas Muster | Ilie Năstase | John Newcombe | Patrick Rafter | Marcelo Ríos | Andy Roddick | Marat Safin | Pete Sampras | Mats Wilander | |
