Martti Jarkko
Wikipedia
Martti Jarkko (s. 26. marraskuuta 1953 Tampereella) on suomalainen entinen jääkiekkohyökkääjä.
Jarkko oli aikansa taitavimpia suomalaisjääkiekkoilijoita. Hän oli tunnettu harhautuksistaan ja jalkakikoistaan, mutta myös laiskasta harjoitusasenteestaan. Jarkko pelasi uransa ensimmäiset seitsemän kautta Tapparassa. Seuraavat seitsemän kautta kuluivat vuorotellen TPS:ssa ja Saksan liigan Iserlohnissa. Jarkko voitti kymmenen SM-mitalia, joista kolme on kultaista. Hän teki SM-sarjassa ja -liigan runkosarjassa tehoja 1,5 pisteen ottelukohtaisella keskiarvolla. Yhteensä Jarkko keräsi saldon 274+301 382 runkosarja- ja 21+37 56 playoff-pelissä. Hän on lisäksi Saksan liigan kautta aikojen tehokkain suomalainen.
Maajoukkueessa Jarkko pelasi 63 pistein 15+21. Hänet valittiin kahdesti MM-kilpailuihin muttei kertaakaan olympiakisoihin.
[muokkaa] Saavutukset ja palkinnot
- 3 Suomen mestaruutta (1975, 1977, 1979)
- 5 SM-hopeaa ja 2 -pronssia
- SM-liigan paras pistemies (1976, 1977)
- SM-liigan maalipörssin voittaja (1977)
- SM-liigan syöttöpörssin voittaja (1976, 1977)
- Valinta SM-liigan All Stars -kentälliseen (1976, 1977)
- New York Islanders varasi Jarkon NHL:ään numerolla 235 vuonna 1974
- Suomen Jääkiekkoleijona #92
[muokkaa] Lähteet
- Mennander, Ari; Mennander, Pasi (2003): Leijonien tarina. Gummerus. ISBN 951-20-6455-3.
- Jarkon tiedot Jääkiekkomuseon sivulla
- Eurohockeyn tilastosivu
- Veikkauksen LätkäLegendat
