Luontodirektiivi
Wikipedia
Euroopan unioni on säätänyt luontodirektiivin, minkä perusteella se määrittelee arvokkaana pitämiään luontokohteita. Luontodirektiivin lisäksi lintuja koskee erillinen lintudirektiivi.
Luontodirektiivi on Rio de Janeiron ympäristökokouksen vuodelta 1992. Sen liitteitä on kuitenkin täydennetty kun yhteisöön on liittynyt uusia jäsenmaita. Esimerkiksi vuonna 1995 Suomen ja Ruotsin myötä suojeluun lisättiin monia pohjoisia ja itäisiä lajeja ja luontotyyppejä.
Luontodirektiivin tavoite on lajien ja luontotyyppien suotuisa suojelun taso, niiden määrällisen ja alueellisen vähenemisen pysäyttäminen. Keskeisin keino on Natura 2000 -niminen luonnonsuojelualueiden verkosto. Tätä varten direktiivin liitteessä I on luontotyyppejä (esimerkiksi puustoiset suot) ja liitteessä II lajeja (kuten saukko, kirjoverkkoperhonen ja laaksoarho), joiden perusteella jäsenmaiden tulee esittää komissiolle alueita Naturaan.
Liitteessä IV(a) on puolestaan lajeja, jotka ovat tiukasti suojeltuja myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolella (esimerkiksi liito-orava, lepakot ja jokihelmisimpukka). Niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty automaattisesti, ilman erillistä suojelupäätöstäkin.
Direktiivissä määritellään myös erilaisten poikkeuslupien ehdot sekä luvataan Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia varten EU-rahaa.
Luontodirektiivi on toimeenpantu Suomessa pääosin luonnonsuojelulailla ja -asetuksella.
Euroopan unionin direktiivin II liitteen määrittelemiä Suomessa tavattavia eläimiä ja kasveja ovat:
- saukko
- kiiltosirppisammal
- liito-orava, FI0324001
- lettorikko
- laaksoarho
Direktiivin mukaisten eläinten ja kasvien elinympäristöä suojellaan mm. Natura-ohjelmassa.
