Letškhumi

Wikipedia

Letškhumi (georg. ლეჩხუმი) on historiallinen provinssi Georgian luoteisosassa. Siihen kuuluvat Rioni- ja Tskhenistskali-jokien keskijuoksujen alueet sekä Ladžanurin jokilaakso. Alue kuuluu nykyään hallinnollisesti Ratša-Letškhumi ja Kvemo Svanetin alueeseen ja vastaa suurin piirtein Tsagerin raionin rajoja. Siihen kuuluu myös osia Tsq'altubon ja Ambrolaurin raioneista. Letškhumi rajautuu lännessä Samegreloon, pohjoisessa Svanetiaan, idässä Ratšaan ja etelässä Imeretiin.

[muokkaa] Historia

Alue on ollut asuttuna neoliittiselta kivikaudelta lähtien. Ensimmäiset muistiinkirjatut tapahtumat alueen historiasta ovat aikaiselta keskiajalta – aikalaislähteet kutsuivat aluetta nimellä Takveri, jonka Letškhumi vähitellen korvasi. Provinssi liitetään yleensä Scymniaan, jonka Prokopios mainitsi 500-luvulla Egrisin kuningaskunnan vasallivaltioksi [1]. Yhdistyneessä Georgian kuningaskunnassa 1000–1400-luvuilla Letškhumi oli Svanetin ja Ratšan ruhtinaiden (eristavi) hallinnassa. Kuningaskunnan hajottua provinssi tuli Imeretin hallintaan. Jatkuvien feodaalisotien jälkeen voittajaksi selviytyi Tšikovanin suku, josta tuli puoli-itsenäisen Letškhumin hallitsijaperhe. Vuonna 1714 Bejan Tšikovanista tuli Mingrelian (Samegrelon) prinssi ja hän otti käyttöön dadiani-dynastian nimen; tällä tavoin Letškhumi ja Samegrelo yhdistyivät.

Imeretin kuningas Solomon II (1792–1810) yritti useita kertoja saada Letškhumin takaisin Imeretin hallintaan. Venäjän keisarikunta tuli väliin, mikä johti Solomonin kuningaskunnan kaatumiseen ja Samegrelon liittämiseen Venäjään autonomisena alueena. Vuonna 1857 Venäjän viranomaiset lakkauttivat Samegrelon ruhtinaskunnan ja Letškhumista tuli sen mukana osa Kutaisin guvernementtia. Yhdessä Svanetian kanssa Letškhumi muodosti Letškhumi mazran vuodesta 1867 vuoteen 1930, jolloin Tsagerin maakunta luotiin.