Lauri Pekuri

Wikipedia

Lauri Pekuri oli Suomen Ilmavoimien hävittäjälentäjä toisessa maailmansodassa ja sen jälkeen suihkuhävittäjien pioneereja Suomessa. Hänen nimensä vuonna 1942 tapahtuneeseen muutokseen asti oli Lauri Ohukainen. Osassa ilmavoittoluetteloita yms. kirjallisuudessa tämä vanha nimi on vielä näkyvissä.

[muokkaa] Kiinostus lentämiseen

Lauri Pekuri harrasti lennokeita jo nuorukaisena 1930-luvun Helsingissä. Hän jätti koulun kesken lukion toisella luokalla sen haitatessa Suojelukuntatyötä ja urheiluharrastuksia. Pyrkiminen asevelvolliseksi ilmavoimiin tyssäsi psykologisiin kokeisiin ja huonoon koulutodistukseen. Reservinupseeriksi Pekuri tuli Mikkelin ratsastavasta patterista. Hän pyrki sen jälkeen uudestaan Ilmavoimiin ja pääsi 1939 ohjaajakurssille. Tänä aikana hän opiskeli ylioppilaaksi.

[muokkaa] Sotalentäjänä

Talvísodassa hän oli sijoitettuna Parolaan ja Tyrvängölle. Reserviläiset lensivät Gloster Gamecock, Gloster Bulldog ja Jaktfalk-hävittäjillä, joita ei voinut käyttää rintamalla. Pekurilla oli takanaan noin sata lentotuntia.

Talvisodan päätyttyä hän suoritti Kadettikoulun, jonka lentokoulutus oli kesken jatkosodan alettua.

Elokuussa 1941 hän pääsi Hävittäjälentolaivue 24:ään, joka lensi BreWstereilla. Muuntokoulutus hävittäjälentäjäksi tapahtui Fokker D.XXI-koneilla. 4. lokakuuta 1941 Pekuri pääsi ensimmäiseen ilmataisteluunsa I-153-hävittäjää vastaan, joka putosi lähinnä venäläisen ohjaajan huonon lentotaidon takia. Ilmataistelujen määrä ei seuraavan vuoden aikana ollut suuri venäläisten välttäessä ilmataisteluja. Pekuri kasvatti pudotustiliään tasaista tahtia.

Helmikuussa 1943 Pekuri osallistu Messerschmitt Bf 109 G2-hävittäjien hakuun Saksasta, jossa koulutus tapahtui hitaasti. Suomeen tulevat koneet haettiin Wienin lähellä sijaitsevista Neustadtin tehtaista. Saksalaiset ohmettelivät, ettei siirtolennolla tuhottu yhtään konetta, heillä kuten neuvostoliittolaisilla siirtolentoja tekivät huonoimmista huonoimmat lentäjät ja jopa viidennes koneista tuhoutui tai vaurioitui siirtolennoilla.

16. kesäkuuta 1944 hänen koneensa vaurioitui siirtolennolla Immolasta Lappeenrantaan. Hän kävi Olli Puhakan kanssa Il-2-maataistelukoneiden kimppuun tällä lennolla. Joko Il-2-koneiden kk-tuli tai maasta tullut iltatorjuntatuli vaurioitti koneen moottorin, joka pysähtyi. Pekuri hyppäsi laskuvarjolla ja pakoili viikon ajan venäläisiä pyrkien omien puolelle. Hän kuitenkin jäi sotavangiksi. Hänet sijoitettiin Spalernajan vankilaan Leningradin alueelle. Sodan loputtua ennen sotavankien vaihtoa hänet siirrettiin Tserepovetskin leirille "lihoamaan".

[muokkaa] Paluu ilmavoimiin

Vapautuminen tuli joulukuussa 1944, jota seurasi Hangon leiri, joka oli tärkeä Pekurille, joka jatkoi upseerina. Hän osallistui Suomen suihkuhävittäjien hankintoihin alkaen Folland Gnatista, jolla hän ensimmäisenä suomalaisena lensi yliääninopeutta (liukulento). Hän osallistui myös MiG-hävittäjien evaluointeihin aikana, jolloin niiden ostoja ei suositeltu. MiG-21-kauppa tehtiin polittisella tasolla tasapainottamaan puolustusvoimien hankintoja.