Lakagigar
Wikipedia
Lakagigar (Laki) on rakotulivuori Islannissa. Lakagigarin eli lakin purkaus on suurin laavavirtapurkaus mikä on sattunut historiallisella ajalla. Laavaa on purkautunut siellä kahdesta halkeamasta monessa pikku kraatterissa 8 kuukautta alkaen 1783. Tuliperäisen alueen pituus on 27 km. Laki kuuluu vulkaaniseen alueeseen jonka keskuskraatteri on Katla ja tähän alueeseen kuuluu myös viikinkiaikoina noin 935 purkautunut Eldgjá, "tulikanjoni". Laki on nimetty 818 m korkean halkeaman jakaman vuoren mukaan. Lakin purkaus myrkytti suuren osan karjaa ja aiheutti siten laajan nälänhädän Islannissa. Purkaustuotteet aiheuttivat kylmää laajoille alueille heijastaessaan Auringon valoa.
[muokkaa] Eldgján purkaus 934
Eldgjá, tulikanjoni purkautui noin 934 3 – 8 vuotta. Purkauksesta tuli 19,6 km³ basalttista laavaa. Purkaus vapautti noin 219 tonnia rikkidioksidia SO2. Kanjoni on leveimmillään 270 m syvä ja 600 m leveä.
[muokkaa] Lakin purkaus 1783
Laki purkautui 8. kesäkuuta 1783 – 7. helmikuuta 1784 halkeamasta, jolloin avautui 130 kraatteria. Tämäntyyppistä laajaa purkausta sanotaan halkeamapurkaukseksi tai rakopurkaukseksi. Lakagigarin halkeaman jakaa matala keskuskraatterin laki miltei kahteen samanpituiseen halkeaman osaan, lounaiseen ja koilliseen. Purkausta edelsivät viikon kestävät maanjäristykset jotka alkoivat 1. kesäkuuta 1783. Purkaus alkoi räjähdysten sarjana, mutta muuttui laavapurkauksenomaiseksi pohjaveden kuluttua loppuun muutamassa päivässä. Räjähdykset sinkoisivat tuhkapilviä taivaalle. Laavahan kuumentaa pohjaveden höyryksi, joka puristuksessa kehittää räjäyttävän paineen.
Ensimmäinen purkausvaihe avasi 115 kraatteria Lakista lounaaseen Kakagigarin halkeamassa 2 kuukauden sisään 11. kesäkuuta – 20. heinäkuuta. Tuolloin laavaa virtasi 4500 m³/s. 20. heinäkuuta ensimmäinen laavavirta pysähtyi, mutta 20. heinäkuuta toinen laavavirta purkautui lakin koillispuolella. Laavaa virtasi suurkaupungin kokoiselle alalle 20 km paksulti. Laava tuli kymmenien kilometrien päästä magmakammiosta Vatnajökull-jäätikön alta pitkin purkauskanavia. Laavaa tuli kymmenestä halkeamasta 14,7 km³ 565 km² alalle, ja tefraa, tuhkaa 12,3 km³. 10 halkeamaa oli kahtena vierekkäisenä jonona, kunkin halkeaman pituus 2,5 km. Lavaa tuli 8 600 kuutiometriä sekunnissa, mikä on lähellä Amazon-joen virtaamaa, joka on 10 000 m³/s. Laava virtasi 35 km neljässä päivässä ja jopa 70 km:n päähän. Laavaa nousi avautuneissa halkeamista räjähdyksissä 800 – 1 400 metrin korkeusteen ja syntyi 40 – 70 m korkeita keiloja. Purkauskaasu nousi 15 km:n korkeuteen. Lakin purkausta kutsutaan myös nimillä Sîðueldur tai Skaftáreldar (Skaftan jokitulet) sillä laavaa virtasi Skafta-jokea pitkin merta kohti.
Laava ei tappanut suoraan ketään mutta vaurioitti 30 maatilaa. Karjaa kuoli saarelle levinneiden purkaustuotteiden aiheuttamaan myrkytykseen. Ruoho saastui fluoriyhdisteistä. Tämän takia nälänhätä ("usvanälänhätä") tappoi seuraavina vuosina 20 % saaren asukkaista kun 75 % lampaista ja puolet naudoista menetettiin. Laajemmalla alueella Lakin purkaus aiheutti ilmaston kylmenemistä ja sitä kautta nälänhätää, sillä ylös stratosfääriin nousseet purkaustuotteet heikensivät pari vuotta auringon säteilyä. Lakin purkaustuotteet pilasivat Skotlannin sadon ja kupariastioiden pinnoitteen Englannissa sekä pölyä ajelehti Pohjois-Italiaan. Sininen usva peitti auringon Amerikassa. Koska Lakista purkautui basalttista laavaa, sen sisälsi 10 – 100 kertaa enemmän rikkiyhdisteitä kuin tavanomaisemmat ns. andesiittiset jne. laavat. Rikkiyhdistettä ovat eniten ilmastoon viilentävästi vaikuttavia tulivuoren purkaustuotteita. Laajoilla alueilla tuli "kesätön vuosi". Maapallon keskilämpötila laski jopa 1 °C ja Yhdysvaltain itärannikolla 4,8 C.
