L. Ron Hubbard
Wikipedia
Lafayette Ronald Hubbard (13. maaliskuuta 1911 – 24. tammikuuta 1986), yleensä tunnettu nimellä L. Ron Hubbard, oli yhdysvaltalainen kirjailija ja skientologian ja dianetiikan perustaja. Hän kirjoitti mystis-filosofista kirjallisuutta, fiktiota, itseapukirjoja, runoja ja muita tekstejä. Guinnessin ennätysten kirja julisti lokakuussa 2005 hänet maailman käännetyimmäksi kirjailijaksi. Hubbardin töitä on käännetty 65 kielelle.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämäkerta
Hubbard syntyi Nebraskan osavaltiossa. Hänellä oli poikkeuksellisen monivaiheinen nuoruus, ja hän sai ensikosketuksensa itämaiseen filosofiaan 1920-luvulla matkoillaan Kiinaan, missä hänen isänsä palveli Yhdysvaltain laivastossa. Myöhemmin Hubbard teki tuttavuutta mustan magian kanssa ja kutsui Aleister Crowleya ystäväkseen.
Siviiliammatiltaan Hubbard oli kioskikirjailija. Hän oli hyvin tuottelias fantasia- ja science fiction -aiheisten jatkokertomusten kirjoittaja. Hubbard väitti myöhemmin tarinoiden tehneen hänestä miljonäärin, mutta toiset väittävät hänen sanoneen, että kirjoittamista parempi tapa tehdä miljoona dollaria on perustaa uskonto.[2]
Hubbardin läpimurto oli joka tapauksessa itseapukirja Dianetics: The Modern Science of Mental Health (1950, suom. Dianetiikka - nykyajan tiede mielen terveydestä), jota Hubbard tarjosi vaihtoehdoksi perinteisille mielenterveyden käsityksille ja hoidoille, kuten psykiatrialle ja psykologialle. Hubbard johtaa monet mielensairauksien ja -järkytysten syyt ihmismielessä piileviin muistijälkiin, "engrammeihin". Kahdenkeskisten istuntojen, "auditointien", on tarkoitus pyyhkiä muistijäljet ja auttaa kohdetta saavuttamaan "selkeä" tila. Auditointi parantaisi myös fyysiset vammat ja sairaudet, joita Hubbard piti psykosomaattisina.
Kirja sai tyrmäävän vastaanoton tiedeyhteisöltä, joka näki Hubbardin yritykset korvata terveydenhuollon vakiintuneet käsitykset perusteettomina ja menetelmät epätieteellisinä. Dianetics oli kuitenkin myyntimenestys, ja moni haki dianetiikasta itselleen apua. Ennen kaikkea kirjan oppien ympärille alkoi syntyä kannattajakuntia, jotka muutaman vuoden kuluttua yhdistyivät skientologiakirkoksi.[3] Ensimmäinen toimipiste perustettiin New Jerseyyn 1953. Pian toimintaa johdettiin kuitenkin Hubbardin Lontoon toimistosta, ja 1959 skientologian kansainväliseksi päämajaksi tuli Saint Hillin kartano Englannin Sussexissa.
1960-lukuun mennessä skientologia oli osoittautunut vetovoimaiseksi mutta kiistanalaiseksi liikkeeksi. Vaientaakseen kohua Hubbard jätti asemansa skientologien johtajana vuonna 1966. Samoihin aikoihin hän nimitti itsensä "kommodoriksi" ja perusti Sea Organizationin eli Sea Orgin, joka nimensä mukaisesti oli skientologian edustusto maailman merillä. Pitkälti kuivalle maalle siirtynyt Sea Org jatkaa vielä nykyäänkin skientologiakirkon johtavana elimenä ja sen jäsenten ydinryhmänä.
[muokkaa] Elämä skientologian jälkeen
Muodollisesta vetäytymisestä huolimatta Hubbardin vaikutusvalta skientologiassa säilyi, ja kulissien takana hän pysyi sen ylimpänä auktoriteettina. Hänen kirjallinen tuotantonsa koostui noihin aikoihin lähinnä skientologian oppimateriaalista, jolla hän loi perustan Xenu-mytologialle ja "Operating Thetan" -kehitystasoille.
Operating Thetan eli OT laajentaa teorian ihmismielen muistijäljistä kattamaan kaikkeuden koko historian. Ihmisen perimmäisestä olemuksesta käytetään nimitystä "thetalainen", ja skientologian päämäärä näiden Hubbardin "tutkimusten" valossa on vapauttaa ihmisruumiiseen kahlittu thetalainen.
Vuosikymmenien tauon jälkeen Hubbard palasi kaunokirjallisuuden ja science fictionin pariin kirjalla Battlefield Earth (1980). Tarina kertoo vihamielisen psychlos-nimisen muukalaisrodun valtaamasta Maa-planeetasta. Sen on helppo nähdä heijastavan Hubbardin kielteistä käsitystä psykiatrian alasta. Muukalaisista ilkeimpiä ovatkin puoskareiksi kuvatut "katristit", jotka kohtelevat ihmisiä tavalla, josta Hubbard syytti psykiatreja: eläiminä.
Hubbard jatkoi suurellisella, kymmenessä osassa julkaistulla Mission Earth -romaanilla. Sen ensimmäinen kirja ilmestyi 1985, viimeiset osat kirjailijan jo kuoltua. Kaikkiaan 1,2 miljoonaa sanaa sisältävä teos on pisimpiä koskaan kirjoitettuja kirjasarjoja. Mission Earth on lajityypiltään satiirista science fictionia, joka kommentoi ja arvostelee vallitsevaa yhteiskuntaa paljolti Jonathan Swiftin Gulliverin retkien hengessä.
[muokkaa] Elämä kuoleman jälkeen?
Hubbard vietti viimeiset vuotensa vältellen julkisuutta ja veroviranomaisia, jotka epäilivät, että osa skientologiakirkon taloudellisesta tuotosta virtasi sen perustajalle. Hubbard kuoli 24. tammikuuta 1986. Skientologiakirkko tiedotti pian, että olemassaolo ruumiillisena olentona oli käynyt Hubbardille hyödyttömäksi ja tämä oli siirtynyt jatkamaan skientologisia tutkimuksiaan vapaana sen rajoituksista.
Virallinen kuolinsyy oli aivohalvaus. Vainajan ruumiinavaus kiellettiin uskonnollisiin syihin vedoten, mutta verinäytteestä ilmennyt psyykelääke[4] on antanut pontta Hubbardin vastaiselle arvostelulle. Hubbardin opetukset kieltävät jyrkästi psyykelääkkeet. Tämä on arvostelijoiden mukaan vain yksi esimerkki ristiriidoista Hubbardin tekojen ja opetusten välillä.
Yksi Hubbardin kärkkäimmistä arvostelijoista oli hänen oma poikansa, Ron DeWolf (1934–1991, syntyjään Lafayette Ronald Hubbard, Jr.). DeWolf kuvasi isäänsä huijariksi, satanistiksi, huumeiden käyttäjäksi ja salakuljettajaksi.[5] DeWolf, joka oli mukana skientologialiikkeessä vuoteen 1959 asti, sanoi myös: "99 prosenttia kaikesta, mitä isäni on ikinä sanonut tai kirjoittanut itsestään on täyttä valhetta."[6]
Hubbardin seuraajille, skientologeille, Hubbardin kirjoitukset ja luennot, joiden lasketaan sisältävän kaikkiaan 40 miljoonaa sanaa, ovat tärkeitä, pyhiä kirjoituksia. Hubbardin kirjallisen perinnön vaalimiseksi on jopa perustettu aseellisten vartijoiden valvoma maanalainen arkisto Uuden Meksikon erämaahan.[7] Jotkut skientologit näkevät Hubbardin yleisnerona, joka toimi kirjailijuuden ohella yhtä lailla muun muassa muusikkona, tutkimusmatkailijana, tiedemiehenä ja hyväntekijänä, ja hän oli sotasankari. Kuten monet Hubbardin ja hänen kannattajiensa ylläpitämät tarinat, on hänen väitetyt mainetekonsa toisessa maailmansodassa, jossa hän osallistui sukellusveneiden torjuntaan, laajalti kyseenalaistettu.[8]
