Kurt von Schuschnigg

Wikipedia

Kurt von Schuschnigg (14. joulukuuta 1897 – 18. marraskuuta 1977) oli itävaltalainen poliitikko, joka seurasi 1934 murhattua Engelbert Dollfussia Itävallan diktaattorina.

Schuschnigg syntyi Trentossa Etelä-Tirolissa (nykyisin Italiaa) Itävalta-Unkarissa ja taisteli ensimmäisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen Schuschniggista tuli lakimies Innsbruckissa. Hän liittyi kristillissosiaaliseen puolueeseen ja valittiin kansallisneuvostoon (Nationalrat) 1927.

Vuonna 1932 diktaattori Dollfuss nimitti hänet oikeusministeriksi ja 1933 hänestä tuli opetusministeri. Natsien surmattua Dollfussin vallankaappausyrityksessa 1934, Schuschniggista tuli Itävallan diktaattori. Hän lakkautti Heimwehrin, puolisotilaallisen järjestön lopullisesti 1936.

Helmikuussa 1938 Berchtesgadenin neuvotteluissa Hitler pakotti Schuschniggin ottamaan Itävallan natsijohtajan, Arthur Seyss-Inquartin hallitukseensa. Schuschnigg yritti hillitä levottomuuksia kansanäänestyksellä, mutta Wehrmacht marssi Itävaltaan kaksi päivää ennen 13. maaliskuuta suunniteltua äänestystä. Natsit vangitsivat Schuschniggin, ja hän pysyi vankilassa vuoteen 1945 amerikkalaisjoukkojen viimein vapautettua hänet.

Schuschnigg muutti Yhdysvaltoihin, missä hän toimi St. Louisin yliopiston politiikan professorina 1948–1967. Hän kuoli Innsbruckissa.

[muokkaa] Työt

• Dreimal Österreich, 1937
• Ein Requiem in Rot-Weiß-Rot, 1947
• Österreich, eine historische Schau, 1948
• Im Kampf gegen Hitler, 1969