Kuikat
Wikipedia
| Kuikat | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Kuikka pesällään rantakaislikon lomassa |
||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||
|
Kuikat on kuikkalintujen (Gaviidae) lahkon ainoa heimo, jonka ainoa suku on Gavia. Kuikkiin kuuluu viisi lajia, jotka ovat:
- Kuikka - Gavia arctica
- Kaakkuri - Gavia stellata
- Jääkuikka - Gavia adamsii
- Amerikanjääkuikka - Gavia immer
- Tundrakuikka - Gavia pacifica
Lajeista vain kuikka ja kaakkuri pesivät Suomessa. Jääkuikka on Suomessa hyvin vähälukuinen läpimuuttaja ja amerikanjääkuikka erittäin harvinainen harhailija.
Kuikat ovat yksi Euroopan alkukantaisimmista lintuheimoista (vielä hiljattain vanhimmaksi oletettu) ja yksi viidestä veden pinnalta sukeltavien lintujen ryhmästä. Muita sukeltajia ovat uikku, merimetso, sukeltajasorsa ja ruokki.
Kuikat ovat uikkuja suurempia ja erinomaisesti vesielämään sopeutuneita: ruumis on muodoltaan sikarimainen, pyrstö on lyhyt ja jalat ovat kaukana peräpäässä. Näiden ominaisuuksiensa ansiosta kuikat liikkuvat vedessä taitavasti, mutta ovat kömpelöitä maalla, jonne ne eivät nousekaan muuten kuin pesimään. Lepoasennossa kuikkalintujen pää on selvemmin vaakasuorassa kuin merimetsojen mutta ei niin vaakasuorassa kuin koskeloiden. Lennossa pää ja kaula työntyvät suoraan eteen vähän ruumiin tason alapuolelle, josta syystä lentokuva on hieman köyryn näköinen. Kuikkalinnut ovat äänessä etupäässä pesimäaikoina; äänet kuuluvia, valittavia tai kaakattavia. Kuikat pesivät sisävesissä metsä-, suo- ja tunturiseuduilla, talvehtivat merellä rannikoiden lähellä, harvemmin sisävesissä; muuttoaikoina hajaparvissa.
Kuikan suomenkielinen nimi on onomatopoeettinen eli lintu (ja sitä kautta koko heimo) on nimetty sen ääntelyn perusteella, kuik-ko, kuik-ko. Näin on asia myös Pohjois-Amerikassa, jossa englannin kielellä kuikka on loon.
[muokkaa] Aiheesta lisää
Laine, Lasse & Vepsäläinen, Kari 1976: Talvipukuisten kuikkalintujen määrittämisestä. - Lintumies 4.1976. SLY.
