Korkeapaine
Wikipedia
Korkeapaineessa ilmanpaine on korkeampi kuin ympäröivillä alueilla. Ei ole mitään tiettyä ilmanpainearvoa, jonka yläpuolella sanotaan korkeapaineen vallitsevan, vaan paine on suhteellista (analogia maastokartan mäkeen).
Korkeapaine aiheuttaa kesällä helleaallon ja talvella pakkasaallon. Korkeapaineen alueessa ilma laskeutuu alas, mikä estää nousevat ilmavirtaukset ja monien pilvien syntyä tai kasvua sadepilviksi. Korkeapaineeseen liittyvät heikot tuulet ja ilma laskeva liike, joka kuivattaa ja lämmittää ilmaa. Siksi kesäpuolella vuotta sää on korkeapaineen alueella kaunis ja aurinkoinen. Syntyy vain matalia kauniin ilman kumpupilviä. Korkeapaineen tuulet ovat yleensä heikompia kuin matalapaineen ja laajoilla alueilla on miltei tyyntä. Korkeapaineet ovat pysyvämpiä kuin matalapaineet, mutta vakiintuneella korkeapainealueellakin voi joskus olla matalapaine.
[muokkaa] Korkeapaine ei ole aina pilvetön
Talvella voi käydä niin, että säteilyjäähtyminen luo maanpinnan läheiseen ilmakerrokseen inversion, ilman lämpenemisen ylöspäin mentäessä. Maanpinta jäähtyy voimakkasti ja viileämmäksi kuin ylhäällä oleva korkeapaineessa alas laskeutuva, lämpenevä ilma, johon jämähtää kaikki maanpinnalta ilmakehään lähtevä: pakokaasut, saasteet ja vesihöyry, jotka puolestaan helposti muodostavat sumua, kumpukerrospilveä tai sumupilveä. Korkeapaineen aikana voi sataa hieman lunta tai tihkua. Korkeapaineen pilviä hävittävä vaikutus ei yleensä ulotu matalalle, alle 500-1500 metrin korkeuteen.
Kesällä syntyy ilmakehän alimman, korkeapaineen laskuvirtauksen ulottumattomissa olevan alueen lämmetessä voimakaasti kauniin ilman kumpupilviä.
[muokkaa] Korkeapaineiden lajit
Korkeapainetta sanotaan antisykloniksi ja siihen liittyvää virtausta antisyklonaaliseksi, koska korkeapaineessa ilma kiertää laskeutuessaan tai laskeuduttuaan vastakkaiseen suuntaan kuin matapalaineessa. Subtrooppinen korkeapaine vallitsee 20-40 leveysasteilla useina melko paikallaanpyysvinä soluina, tunnettuja ovat Azorien ja Havaijin korkeat. Korkeat vaeltavat kesällä himena pohjoiseen ja talvella etelään. Joskus nämä korkeapaineet siirtyvät pois alkuperäisiltä paikoiltaan, joskus ovat heikkoja, joskus voimakkaita. Näistä korkeapaineista puhaltavat pasaatituulet kohti eteläisten ja pohjoisten pasaatituulten kohtaamisvyöhykettä.
Terminen korkeapaine on kylmän alustan yllä. Alusta voi olla talvella jäähtynyt manner, keväinen kylmä vesi tai jäätikön tai merijään yllä oleva kylmä alue. Suuria termisiä korkeapaineita on talvella kanadan pohjoisosissa , Siperiassa ja Keski-Aasiassa. Nämäkin korkeapaineet heikkenevät ajoittain pois. Näistä korkeapaineista virtaa ulos joskus rajun puuskaisia tuulia Pohjois-Atlantille ja pohjoiselle Tyynelle merelle. Intian talvimonsuuni lähtee Aasian antisyklonista. Termiset korkeapaineet ovat aina liikkumattomia.
Keskileveysasteille ja pohjoislle leveysasteille syntyy etelästä virtaavista lämpimän ilman pisaroista lämpimiä korkeapaineita, jotka ovat laajoja, voimakkaita, hitaasti liikkuvia ja pitkäikäisiä. Jos tämän korkeapainene ilma jäähtyy kylmällä alustalla talvella , korkeapaine voimistuu ja pakkanen kiristyy. Kesällä Aurinko lämmittää ilmakehän alaosien ilmaa korkepaineen alueella, ja syntyy voimakas helle. Monesti nämä korkeapaineet ovat pitkään vuorokautta paikallaan pysyviä sulkukorkeapaineita, joita matalapaineet ja suihkuvirtaus kiertävät. Kesällä tai talvella pitkään paikallaan psyttelevä korkeapaine aiheuttaa helle- tai pakkasaallon estämällä matalapaineiden virtauksen alueelle. Jos tämmöisen korkeapaineen eteläpuolella sattuu olamaan kylmän ilman pisaraan liittyvä keskusmatalapaine, matalapaineet kiertävät tämän korkean 10-20 päivän ajan.
