Kaukainen rakkaus
Wikipedia
| Kaukainen rakkaus | ||
 |
||
| alkuperäinen nimi | L’amour de loin ' |
|
| säveltäjä | Kaija Saariaho | |
| libretto | Amin Maalouf | |
| pohjautuu | trubaduurirunoon Vida | |
| tyylilaji | ||
| esityskieli | ranska | |
| kantaesitys | syksyllä 2000 | |
| paikka | Salzburgin musiikkijuhlilla | |
| aikajana Saariahon oopperoista | ||
|---|---|---|
| - - |
L’amour de loin 2000 |
Adriana Mater 2006 |
Kaukainen rakkaus on Kaija Saariahon Salzburgin musiikkijuhlilla vuonna 2000 ensi-iltansa saanut ooppera, joka perustuu löyhästi lyhyeen oksitaaninkieliseen keskiaikaiseen Vida-runoon. Runo kertoo Bordeaux'n alueella eläneen trubaduurin, Blaien prinssi Jaufré Rudelin elämästä ilmeisesti fiktiivisen tarinan. Muutamia Jaufré Rudelin lauluista on säilynyt, ja yksi niistä, Languan li jorn son lonc en may, on otettu osaksi oopperan librettoa. Kaukainen rakkaus on saanut runsaasti kansainvälistä huomiota. Ooppera toi Saariaholle vuoden 2003 Grawemeyer-palkinnon, joka on maailman suurin sävellyspalkinto.
[muokkaa] Päähenkilöt
- Jaufré Rudel, baritoni
- Clémence, sopraano
- Pyhiinvaeltaja mezzosopraano
Saariahon ooppera noudattaa modernista sävelkielestään huolimatta monia oopperan traditioita. Ooppera alkaa alkusoitolla, jossa esitellään teoksen musiikilliset aiheet, siinä on viisi näytöstä ja aiheena on perinteisesti rakkaus ja kuolema. Oopperassa on myös selkeästi päähenkilöitä ja kuoro, jotka monista moderneista oopperoista puuttuvat. Teoksen musiikilliset esikuvat juontavat juurensa Ranskaan. Teoksessa on vaikutteita Claude Debussyn Pelléas et Mélisande -oopperan fragmentaarisuudesta ja toistoon perustuvasta rakenteesta. Saariaho itse on sanonut, että hän sai lopullisen sysäyksen teoksen säveltämiseen kuultuaan Olivier Messiaenin oopperan Pyhä Fransiskus Assisilainen Salzburgissa vuonna 1995.
Teoksen musiikki koostuu kahdenlaisesta materiaalista: vähitellen kehittyvistä tekstuureista, jotka muuttuvat eteerisiksi sointimassoiksi ja toisaalta vokaalilinjoista, jotka ovat pääsääntöisesti modaalisia ja joissa on vaikutteita säilyneestä trubaduurimusiikista, erityisesti Jaufrén "Languan li jorn"-laulusta. Jaufrén hahmoon liittyvässä musiikissa on muutenkin vaikutteita trubaduurimusiikista: häneen liittyy muun muassa luutun näppäilyä muistuttava harpulla soitettu arpeggio-sointu. Clémencen vokaalilinjoille ovat tyypillisiä suuret intervallihypyt ja melodian alaspäin kulkeva liike. Pyhiinvaeltaja on androgyyninen hahmo ja roolina travesti, eli housurooli. Pyhiinvaeltaja toimii myös musiikillisena välittäjänä Jaufrén ja Clémencen välillä, ja hänen musiikkinsa muuttuu ympäröivien henkilöiden ja tapahtumien mukana.
[muokkaa] Levytyksiä
- L'Amour de loin, Dawn Upshaw (sopraano), Dwayne Croft (baritoni),Monica Groop (mezzosopraano), Suomen kansallisoopperan kuoro ja orkesteri, johtaa Esa-Pekka Salonen, Deutsche Grammophon, DVD-video (2005)
