Joukahainen
Wikipedia
Joukahainen on Kalevalan henkilö, nuori ja laiha Lapin tietäjä. Hän kadehti Väinämöisen laulutaidosta kerrottuja huhuja, ja päätti mennä haastamaan tämän kilpalaulantaan. Hän matkusti kolme päivää, kunnes kirjaimellisesti törmäsi Väinämöiseen. Hän loihti kilpaa Väinämöisen kanssa, mutta Väinämöinen lauloi hänet suohon. Suosta pelastautuakseen Joukahainen lupasi Väinämöiselle siskonsa Ainon puolisoksi. Aino kuitenkin hukuttautui, sillä hän ei halunnut vaimoksi vanhalle Väinämöiselle. Siskonsa menetyksestä suuttuneena Joukahainen ampui merta ylittävää väinämöistä jousellaan ja suisti tämän mereen.
Ilmeisesti kalevalaisessa kansanrunoudessa, sellaisena kuin esimerkiksi Elias Lönnrot sitä kohtasi runonkeruumatkoillaan, Joukahainen taisteli Väinämöisen kanssa jo maailman luomisen aikoihin. Joukahainen oli mahdollisesti jopa jumalolento, jonkinlainen jumal-Väinämöisen vastavoima, joiden taistelusta maailma syntyi. Tässä ovat eräät tutkijat nähneet dualistisen maailmankäsityksen siten, että hyvää edustava Väinämöinen on kuitenkin niskan päällä. Kansanrunouden joissain versioissa Väinämöinen voitti aluksi, mutta kohta petollinen lappalainen suisti nuolillaan hänet mereen. Väinämöinen joutui veden armoille, ja vesilintu muni hänen polvelleen munan tai munia, joista syntyi maailma.
Kalevalan kokoaja Lönnrot siirsi Joukahaisen ja Väinämöisen kilpalaulannan kuitenkin huomattavasti luonnollisempiin olosuhteisiin sekä aikaan, kun maailma oli jo hyvän aikaa valmistunut. Tällä hän ehkä halusi tehdä tilaa toiselle kansanperinteen tuntemalle maailman syntytarinalle, jossa maailma syntyy vesilinnun munasta.
