Jaime Paz Zamora

Wikipedia

Jaime Paz Zamora (s. 15. huhtikuuta 1939, Cochabamba) oli Bolivian presidentti 6. elokuuta 1989–6. elokuuta 1993.

Paz Zamoran isä oli armeijan eversti. Hän opiskeli Argentiinan Córdobassa seminaarissa, mutta jätti sen kesken ja opiskeli yhteiskuntatiedeitä Belgiassa. Myöhemmin hän opetti sosiologiaa San Andrésin yliopistossa La Pazissa.

Paz Zamora oli 1971 perustamassa sosiaalidemokraattista vasemmistolaista vallankumouksellista liikettä (Movimiento de Izquierda Revolucionaria, MIR). MIRin perustivat kristillisdemokraattisen puolueen vasemmistofaktio ja kansallisvallankumouksellisesta liikkeesta (MNR) irronnut radiaali opiskelijasiipi. Puoluetta johti Hernán Siles Zuazo.

Paz Zamora toimi Silesin varapresidenttinä 1982–1984. 5. elokuuta 1989 kongressi valitsi hänet presidentiksi, vaikka hän oli jäänyt toukokuun kansanvaalissa kolmannelle sijalle, kiitos entisen arkkivihollisensa, entisen diktaattorin, oikeistolaisen Hugo Banzerin, joka oli saanut toiseksi eniten ääniä. Rannalle jätettiin eniten ääniä saanut Gonzalo Sánchez de Lozada.

Banzerin AND:n kanssa MIR ja Paz Zamora pysyivät vallassa koko neljän vuoden kauden, joka oli Boliviassa merkittävä saavutus. Paz Zamora aloitti kampanjan huumekauppaa vastaan, jota hänen jälkeensä 1993 valittu Sánchez de Lozada jatkoi.

• biografia (espanjaksi)