Ismo Alanko

Wikipedia

Ismo Kullervo Alanko (s. 12. marraskuuta 1960, Helsinki) on Joensuussa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt laulaja ja säveltäjä. Alangon suku on hyvin musikaalinen, jokainen sisaruksista on musiikkialalla, kuten esimerkiksi Neljä Ruusua-bändissä vaikuttava Ilkka Alanko. Alangon äiti on runonlausuja, ja hänen isänsä oli pankinjohtaja. Hän tuli tunnetuksi yhtyeessä Hassisen kone, joka voitti Rockin SM-kisojen uusi aalto -sarjan vuonna 1980. Musiikkityylinä oli aluksi uuden aallon punk, mutta jo kolmannella levyllä yhtyeen kelkka oli kääntynyt yksinkertaisesta ilmaisusta monimutkaiseen. Kolmannen levyn jälkeen Hassisen kone hajosi ja Alanko perusti uuden yhtyeen, Sielun Veljet. 90-luvun alussa Alanko teki neljä soololevyä ja keikkaili erilaisten bändien kanssa (Ainakin Ismo Alanko Ihmemaassa, Ismo Alanko ja Tuonelan lukio, Ismo Alanko ja Puusta pudonneet sekä Ismo Alanko ja Vapaat soittajat). 90-luvun puolivälissä hän perusti Ismo Alanko Säätiön, joka lukuisista miehistönvaihdoksista huolimatta on edelleen aktiivinen. Ismo Alanko on luonut myös soolouraa ja säveltänyt musiikkia muutamaan elokuvaan, teatteriin ja televisiosarjaan. Ismo on koonnut lyriikkansa Rakkaus on ruma sana-kirjaan.

Ismo Alanko on saanut myös arvostetun Juha Vainion sanoittajapalkinnon.

[muokkaa] Diskografia

Hassisen kone
- Täältä tullaan Venäjä (1980)
- Rumat sävelet (1981)
- Harsoinen teräs (1982)
- 20 vuotta myöhemmin (live-dvd, 2001)

Sielun Veljet
- Sielun Veljet (live, 1983)
- Lapset (ep, 1983)
- Hei soturit (1984)
- L'Amourha (1985)
- Kuka teki huorin (1986)
- Suomi-Finland (1988)
- Softwood Music Under Slow Pillars (1989)
- Musta laatikko (1991)
- Sielun Veljet DVD (2002)

Ismo Alanko
- Kun Suomi putos puusta (1990)
- Jäätyneitä lauluja (1993)
- Taiteilijaelämää (1995)
- Irti (1996)

Ismo Alanko Säätiö
- Pulu (1998)
- Luonnossa (live, 1999)
- Sisäinen solarium (2000)
- Hallanvaara (2002)
- Elävää musiikkia (live, 2003)
- Minä ja pojat (2004)
- Live DVD (2005)
- Ruuhkainen taivas (2006)