Keskustelu:Ihmistyyppi
Wikipedia
Tämän sivun poistoa ehdotettiin sivulla Wikipedia:Poistettavat sivut mutta poisto ei saanut vaadittavaa kannatusta. Poistoehdotuksen syy oli: lähteetön. Artikkelin ehdottaminen poistettavaksi tällä syyllä uudelleen ei ole suotavaa ilman erityisiä syitä. Artikkelin poistoäänestys on arkistoitu. |
Onko tälle Ihmistyyppi-käsitteelle olemassa jotain lähdettä? --SM 4. elokuuta 2005 kello 09:56:42 (UTC)
- Erittäin vakiintunut tieteellinen käsite fyysisen antropologian jne. piirissä. Kiistanalaisuustägille ei siltä osin ole perustetta.~~KR.
- Ymmärtääkseni termit "rotu" ja "ihmistyyppi" eivät ole synonymejä antropologiassakaan. "Rotu" viittaa genotyyppiin ja "ihmistyyppi" fenotyyppiin. Nämä ovat täysin eri asiat, eikä niiden terminologiaa voi käsitellä yhdellä otsikolla.Clarifer
Teen siis pelinavauksen ja erotan termin 'ihmistyyppi' ja 'rotu' koskemaan fenotyyppiä ja genotyyppiä.Clarifer
- Tämä oli alkuperäinen tarkoitukseni tehdessäni tämän artikkelin. Tuohirulla 7. elokuuta 2005 kello 14:46:00 (UTC)
- Yritän nyt joka tapauksessa siirtää toiseen artikkeliin tekemäni lisäykset niiden oikealle paikalleen, eli artikkeeliin otsikolla rotu.Clarifer
Tämä artikkeli on tosiaan aikamoinen sillisalaatti, joka sekoittaa vanhentuneita rotukäsityksiä ja osittain näyttää pyrkivän korvaamaan ne "modernimmilla" ilmaisuilla, vaikka asia sisällöllisesti ei näytä muuttuneen.Clarifer
-
- Mielestäni tässä kiteytyy asian ydin, jonka toivoisin että sinäkin ymmärtäisit: Eri näköisten ja eri ominaisuuksia omaavien ihmistyyppien olemassaolosta ei sen sijaan ei ole epäilystä. Ihmistyyppi-käsite siis vertautuu tässä mielessä kansanomaiseen käsitykseen rodusta, mutta sillä erotuksella, että sitä ei voida kritisoida genetiikkaan perustuvin väittein. Eri alueilla asuu erinäköisiä ihmispopulaatioita riippumatta siitä, mitä näkymättömistä geeneistä päätellään tai kiistellään. --SM 7. elokuuta 2005 kello 16:35:30 (UTC)
- Tottakai ihmispopulaatiot eri alueilla näyttävät erilaisilta. Eihän tästä ole kysymys. Kysymys on perusteista jakaa ihmislaji alapopulaatioihin. On mielenkiintoista havaita, että huolimatta joskus hätkähdyttävistäkin eroista ihmisyksilöiden fenotyypissä, ei ole olemassa luonnontieteellistä metodia jaotella lajiamme. Me olemme hämmästyttävän homogeeninen laji geenistöltämme. Myös fenotyypillisesti ottaen olemme lähes pelkkää liukumaa, jos näin voi ilmaista. Tämä tarkoittaa, että lajimme on jossain välissä ollut lähes sukupuuton partaalla ennenkuin levittäytymisemme Afrikasta alkoi. Se, että ihmisillä (minut mukaan lukien) on tästä perustiedosta huolimatta tarve jaotella lajiamme, on mielestäni sosiaalipsykologinen ilmiö, eikä perustu luonnontieteisiin. Jostain syystä pyrit kuuitenkin toistuvasti esittämään erilaisia jaotteluita luonnontieteellisiin parametreihin, kuten luustoon, pigmentin määrään ja veriryhmiin vedoten. Tämä on ristiriitasi.Clarifer
- Mielestäni tässä kiteytyy asian ydin, jonka toivoisin että sinäkin ymmärtäisit: Eri näköisten ja eri ominaisuuksia omaavien ihmistyyppien olemassaolosta ei sen sijaan ei ole epäilystä. Ihmistyyppi-käsite siis vertautuu tässä mielessä kansanomaiseen käsitykseen rodusta, mutta sillä erotuksella, että sitä ei voida kritisoida genetiikkaan perustuvin väittein. Eri alueilla asuu erinäköisiä ihmispopulaatioita riippumatta siitä, mitä näkymättömistä geeneistä päätellään tai kiistellään. --SM 7. elokuuta 2005 kello 16:35:30 (UTC)
- Sinun ristiriitasi on se, että väität ihmispopulaatioiden jaottelun muiden kuin ulkoisten ominaisuuksien perusteella olevan mahdotonta, vaikka se on mahdollista, ja samassa itsekin esitit muutaman ominaisuuden, joiden perusteella ihmiset voidaan lähes silmämääräisesti jaotella. Katso artikkeli rotu.--SM 9. elokuuta 2005 kello 13:50:52 (UTC)
-
- Se onkin mahdotonta. Lähes jokainen ihmispiirre jakautuu ihmislajin yksilöiden välillä lähinnä normaalijakauman mukaisesti. Näin ollen sen sijaan, että tehtäisiin liian tiukkoja jaotteluja, pitäisi huomata liukumot, jotka vastaavat todellisuutta. Todellisuutta vastaavilla malleilla puolestaan päästään lähemmäksi maailmamme ymmärtämistä ja näin eteenpäin sekä tieteen tiellä että jokapäiväisessä elämässä (vertaa kännykät sähkömagnetiikan sovellutuksena). ;) (taustalla dramaattista rumpu-ja viulumusiikkia) Clarifer
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ihmistyyppi-termi
Voisiko joku antaa esimerkin edes yhdestä tieteellisestä lähteestä, jossa termi ihmistyyppi esiintyy merkityksessä, jossa se tässä artikkelissa esitetään? En-wikin puolelta ei myöskään asiasta löydy mitään. --SM 2. syyskuuta 2005 kello 19.19 (UTC)
[muokkaa] Lähdepyyntöjä pois
Artikkelissa on ollut lähdepyyntöjä mm. sille, ettei rotua tai populaatiota voida samaistaa antropologisen tyypin kanssa. Juttu on aika triviaali. On lähes yleistietoa, ettei pohjoimainen tai itäbalttilainen ihmistyyppi muodosta missään omaa populaatiotaan, vaan että kaikissa populaatioissa esiintyy useita tyyppejä. Myös kaikissa lähteeksi merkityissä teoksissa on tästä aiheesta asiaa. Esimerkiksi "mongoleja vai germaaneja"-kirjassa kerrotaan, että germaaninen ja lappalais-suomalainen (vanhentuneita nimityksiä ihmistyypeille) ulkonäkö eivät kerro mitään henkilön geneettisistä markkereista, vaan näillä saattaa olla päinvastaiset markkerit mitä ulkonäön perusteella joku voisi päätellä. Modernimpi esimerkki Langin tutkimuksesta, jossa käy ilmi, että saman ryhmän haudoista löytyy eri tyyppien edustajia. 193.65.112.51 15. lokakuuta 2006 kello 18.55 (UTC)
[muokkaa] Käyttö?
Kaipaan edelleen joitakin esimerkkejä siitä, että tätä käsitettä todellakin käytetään edes kohtuullisessa määrin JA että se on tieteellinen termi (jolla on siis jokin teoreettinen sisältö) - huom. muukin kuin toimia synonyymina rodulle. Jos kyse on antropologiassa käytetystä yleiskielisestä käsitteestä, joka ei tarvitse määrittelyjä, niin siinä tapauksessa se ei ole riittävän sisällökäs oman artikkelinsa aiheeksi. EBSCOHostin (tietokanta Academic Search Elite) hakutulos haulle "human type*" ei löytänyt juurikaan tämänsuuntaista (vain yhden artikkelin, jossa siinäkin human type oli enemmän yleiskielisenä käytetty termi kuin teoreettinen termi). ScienceDirect ei löydä mitään. JSTOR löytää vain vanhoja ja aika vanhoja viittauksia, ja vain 1900-l alkupuolen jutuissa tunnutaan käyttävän sanaa artikkelissa kuvatussa yhteydessä, selvästi rotututkimuksen yhteydessä. Vaikuttaa siltä, että korkeintaan tästä saisi tieteenhistoriallisen artikkelin aikaiseksi. --Marimba 13. lokakuuta 2006 kello 13.47 (UTC)
[muokkaa] Artikkelista
Koska ihmistyyppi ei ilmeisesti kuitenkaan edes fyysisten antropologien joukossa ole koskaan ollut täysin ylisessä käytössä oleva ja kiistaton käsite tulisi artikkeliin lisätä tarkempaa selitystä siitä kuka ja/tai ketkä sitä ovat esittäneet/määritelleet/käyttäneet. Nyt artikkeli sisältää luvattoman monta passiivi-rakenteista lausetta ("katsotaan", "havaittiin", "pyrittiin", "Myöhemmin on lähdetty siitä","On havaittu, että ihmistyypit jakautuvat",..) Kerro kuka tekee. --Joonasl (kerro) 16. lokakuuta 2006 kello 10.11 (UTC)