Historia Augusta

Wikipedia

Historia Augusta on kokoelma Rooman keisarien ja joidenkin vallananastajien elämäkertoja vuosilta 117–284. Elämäkertoja on yhteensä 30. Ne alkavat Hadrianuksesta ja päättyvät Carinukseen ja Numerianukseen. Se on ainoa yhtenäinen teos tämän ajan keisareista, vaikkakin välissä on vuodet 244–259 käsittävä aukko. Nykyisen nimensä se sai 1600-luvulla.

Historia Augusta on monella tapaa omalaatuinen, jopa kummallinen teos. Keisarielämäkertojen yhteydessä on esitetty niiden kirjoittajat ja kirjoitusvuosi, mutta on syytä epäillä, että koko kirjan on kirjoittanut ilmoitettua myöhemmin mahdollisesti yksi ainoa henkilö. Kirjoitusajankohta lienee 300-luvun loppu tai 400-luvun alku. Kirjoittajiksi ilmoitettuja henkilöitä ei välttämättä ole ollut olemassakaan. Tästä kaikesta ei voida kuitenkaan olla varmoja.

Historia Augustan elämäkerrat sisältävät runsaasti selvästikin tarunomaista materiaalia. Monet annetuista tiedoista ovat ristiriitaisia muiden lähteiden kanssa. Edelleen epäillään kirjan sisältävän runsaasti perättömiä ja keksittyjä väitteitä. Tästä huolimatta Historia Augusta on tärkeä lähde ajan tapahtumista, sillä muita lähteitä on varsin niukasti. Teoksen alkupuolta on pidetty sen loppua luotettavampana.

Historia Augusta julistaa myös Kolmekymmentä tyrannia (Tyranni triginta), jotka ovat sen vallananastajiksi luokittelemia henkilöitä. Näiden joukossa on myös naisia (esimerkiksi Zenobia), ja kirjoittaja valittaakin, kun hänet on maailman rappion takia pakotettu kertomaan myös naisten elämästä. Tyranniluettelo viittaa Ateenan kolmeenkymmenen tyrannin luetteloon.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Historia Augusta latinaksi The Latin Libraryssä