Helsingin normaalilyseo
Wikipedia
Helsingin normaalilyseo on Suomen vanhin toiminnassa oleva suomenkielinen koulu, ja se tunnetaan myös lempinimellä "Norssi". Nykyisin peruskoulun 7.-9. luokat ja lukion käsittävä koulu sijaitsee osoitteessa Ratakatu 6 Helsingin Ullanlinnassa. Koulu on Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan erillisyksikkö, ja se toimii normaalikouluna eli opetusharjoittelukouluna. Koulussa on kaikkiaan noin 540 opiskelijaa, joista lukiossa 240.
Norssin pitkä historia erityisesti klassillisena kouluna näkyy vielä nykyäänkin muun muassa siitä, että Norssi on yksi harvoista suomalaisista kouluista, joissa voi opiskella latinaa peruskoulun 7. luokalta alkaen. Koulu käyttää myös latinankielistä mottoa "Non scholae sed vitae" (suomeksi "ei koulua, vaan elämää varten").
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koulun historiaa
Helsingin normaalilyseon historian katsotaan alkavan vuodesta 1867, jolloin Helsingin ruotsinkieliseen normaalilyseoon perustettiin suomenkielisiä luokkia. Tämän suomenkielisen osaston perustamisen aikoina Suomessa käytiin voimakasta kielipoliittista keskustelua. Se vaikutti osaltaan siihen, että vuonna 1871 tämä suomenkielinen osasto määrättiin lakkautettavaksi niin, että alemmille luokille ei otettu uusia oppilaita. Samana vuonna perustettiin yksityisillä varoilla Helsingin Suomalainen Alkeisopisto, jonka luokat olivat samoja kuin ruotsalaisen normaalilyseon lakkautettavat luokat. Helsingin Suomalaisen Alkeisopiston ensimmäinen oma koulurakennus valmistui vuonna 1878 osoitteeseen Ratakatu 2 (nykyisin Ratakatu 6a). Helsingin Suomalainen Alkeisopisto muuttui normaalikouluksi vuonna 1887, kun valtio lunasti Alkeisopiston haltuunsa (ja vuonna 1873 perustettu Hämeenlinnan suomenkielinen normaalilyseo muutettiin tavalliseksi lyseoksi). Samalla koulun nimi muutettiin muotoon Helsingin Suomalainen Normaalilysee.
Normaalilysee muutti osoitteeseen Ratakatu 4 (nykyisin Ratakatu 6b) valmistuneeseen rakennukseen vuonna 1905. Vuonna 1915 koulun nimi muutettiin muotoon Helsingin Suomalainen Normaalilyseo ja vuonna 1950 muotoon Helsingin Normaalilyseo. Koulurakennuksessa tehtiin huomattavia laajennustöitä vuosina 1926 ja 1953. Koulu toimi poikakouluna vuoteen 1971 saakka, jolloin ensimmäiset naispuoliset oppilaat aloittivat koulussa. Peruskoulu-uudistuksen myötä koulun nimi muutettiin vuonna 1974 muotoon Helsingin I Normaalikoulu. Vuosina 1979-1980 koulurakennus peruskorjattiin ja koulu toimi väistötiloissa osoitteessa Kansakoulukatu 3. Koulun muutettua takaisin omiin tiloihinsa opetusta alettiin antaa aineluokissa. Koulun nimi palautettiin muotoon Helsingin normaalilyseo vuonna 1995.
Keväällä 2006 valmistuneen peruskorjauksen myötä Ratakatu 6a -rakennuksen tilat tulivat sadan vuoden tauon jälkeen jälleen koulun käyttöön. Samaan aikaan käynnistyi Ratakatu 6b -rakennuksen vaiheittainen peruskorjaus. Tällä hetkellä opiskelu tapahtuu sekä Ratakatu 6a:n tiloissa että puolessa osassa Ratakatu 6b:tä.
[muokkaa] Vuoden Norssi
Koulun entisten oppilaiden välisenä yhdyssiteenä toimii Vanhat Norssit Ry, joka muun muassa järjestää vuosittain Norssin Päivän, jolloin lakitetaan yhdistyksen valitsema Vuoden Norssi. Vuoden Norssiksi valittuja:
- Mitro Repo (2005)
- Ossi Sunell (2001)
- Juhani Salonius (2000)
- Lassi Rajamaa (1999)
- Jaakko Frösen (1998)
- Jukka Suni (1997)
- Anu Koivisto (1996)
- Eero Huovinen (1995)
- Katariina Kaitue (1993)
- Kari Rahkamo ja Roland Freund (1992)
- Raimo Pekkanen (1990)
- Lasse Pöysti (1989)
- Kai Korte
- Kauko Sipponen
- Jaakko Valtanen
- Max Jakobson
[muokkaa] Veikko-lehti ja Norssin Turnarit
Pitkän historiansa aikana Norssissa on saanut alkunsa moni suomalaiseen kouluperinteeseen kuuluva ilmiö. Esimerkiksi koulun oppilaiden tekemä Veikko-lehti julkaistiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1871. Nykyisin Veikko ilmestyy Vanhat Norssit Ry:n tukemana kolmesti vuodessa.
Myös Norssin urheiluseura Norssin Turnarit, joka perustettiin vuonna 1878, on merkittävä: seura on vanhin yhä toimiva suomenkielinen voimistelun ja urheilun yleisseura. Seuran kasvatteja eli käytännössä Vanhoja Norsseja ovat mm. olympiamitalistit Armas Taipale (kultaa kiekonheitossa Tukholmassa 1912 ja hopeaa kiekonheitossa Antwerpenissa 1920), Esko Reckhard (kultaa purjehduksessa Moskovassa 1980), Kaarlo Saastamoinen (hopeaa joukkuevoimistelussa Tukholmassa 1912), Olli Laiho (hopeaa voimistelussa Meksikossa 1968), Paavo Johansson (pronssia keihäänheitossa Antwerpenissa 1920) ja Olavi Leimuvirta (pronssia joukkuevoimistelussa Melbournessa 1956).
