Heinz Fischer
Wikipedia
Heinz Fischer (s. 9. lokakuuta 1938, Graz, Steiermark) on Itävallan presidentti, joka astui virkaan 8. heinäkuuta 2004.
Fischer opiskeli ensin humanistisia tieteitä suorittaen itävaltalaisen ylioppilastutkinnon, maturan, vuonna 1956. Tämän jälkeen hän siirtyi opiskelemaan lakia Wienin yliopistoon, josta valmistui tohtoriksi vuonna 1961. Politiikan lisäksi hän on toiminut politiikan tutkimuksen professorina Innsbruckin yliopistossa vuodesta 1993.
Vuodesta 1971 alkaen Fischer on ollut Itävallan parlamentissa (Nationalrat) ja toimi yhtenä sen päätävistä virkamiehistä vuosina 1990–2004. Vuodet 1983–1987 hän toimi ministerinä Fred Sinowatzin johtamassa hallituskoalitiossa.
Tammikuussa 2004 Fischer ilmoitti asettuvansa ehdolle presidentinvaaleihin Thomas Klestilin seuraajaksi. 25. huhtikuuta samana vuonna hänet valittiin oppositiopuolue SPÖ:n (Itävallan sosiaalidemokraattinen puolue) ehdokkaaksi. Lopulta hän voitti vaaleissa vastaehdokkaansa Benita Ferrero-Waldnerin saaden 52,4% annetuista äänistä. Ferreero-Waldner oli toiminut maan ulkoministerinä konservatiivikoalitiossa ja edusti johtavaa hallituspuoluetta, ÖVP:tä (Itävallan kansanpuolue).
 |
Itävallan liittopresidentit |
| Karl Seitz (1919–1920) | Michael Hainisch (1920–1928) | Wilhelm Miklas (1928–1938) Karl Renner (1945–1950) | Theodor Körner (1951–1957) | Adolf Schärf (1957–1965) | Franz Jonas (1965–1974) | Rudolf Kirchschläger (1974–1986) | Kurt Waldheim (1986–1992) | Thomas Klestil (1992–2004) | Heinz Fischer (2004–) |
