Harmaa talous

Wikipedia

Harmaalla taloudella tarkoitetaan kaikkea sellaista liiketoimintaa, jossa toimitaan viranomaisilta salassa ja jätetään lakisääteiset maksut maksamatta. Toiminta voi olla muuten laillista, kuten rakennustyötä tai ravintolan pitoa, mutta veroja tai työnantajan sosiaaliturvamaksuja ei makseta. Toisaalta toiminta voi olla jo lähtökohtaisesti laitonta kuten huumekaupan tapauksessa.

[muokkaa] Vaikutukset

Harmaa talous on pääsääntöisesti laitonta ja yleisesti ottaen siitä katsotaan olevan haittaa yhteiskunnalle. Toiminnasta saattaa kuitenkin olla hyötyä siihen osallistuville. Yrittäjä hyötyy, jos hän saa suuremman voiton toiminnastaan jätettyään verot maksamatta. Työntekijä hyötyy, jos hän saa suuremman nettotulon. Kuluttaja hyötyy, jos hän saa tuotteen tai palvelun halvemmalla.

Harmaasta talous aiheuttaa vahinkoa ja toisinaan haittaa myös siihen osallistuvia. Valtio menettää verotuloja ja laillisesti toimivat yrittäjät menettävät myyntiä, jos kilpailija saa etua kiertämällä veroja. Harmaaseen talouteen osallistuvilla on kiinnijäämisen riski. Lisäksi harmaassa taloudessa toimivat työntekijät ovat ilman normaalia sosiaaliturvaa ja työehtoja eikä heille kerry eläkettä. He voivat myös syrjäyttää työntekijän, joka vaatii lain mukaisia työehtoja. Kuluttajalla ei ole tavallista kuluttajansuojaa.

Harmaaseen talouteen liittyy usein myös muuta rikollista toimintaa. Se voi olla esimerkiksi rahanpesua ja veroparatiisien hyödyntämistä. Toisaalta se voi olla työsuojelun laiminlyöntiä tai sosiaaliturvan hyväksikäyttöä, kuten työttömyyskorvauksen nostamista vaikka todellisuudessa tehdään töitä.

[muokkaa] Kehitysmaat

Kehitysmaissa harmaa talous muodostaa usein suuren osan taloudellisesta toiminnasta. Liiketoimintaa koskeva lainsäädäntö ja sen valvonta ovat näissä maissa pienemmässä roolissa kuin teollisuusmaissa. Tämän vuoksi kehitysmaiden kohdalla puhutaan epävirallisesta taloudesta (engl. informal economy), jolla tarkoitetaan hallinnon säätelyn ulkopuolella olevaa taloudellista toimintaa.

On arvioitu, että Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa yli puolet maatalouden ulkopuolisesta työllisyydestä olisi epävirallista. Maataloudessa epävirallinen talous on vielä yleisempää. Koska toiminta on hallinnon säätelyn ulkopuolella, on sen yleisyydestä vaikea saada luotettavaa tietoa.