Harjun stadion

Wikipedia

Harjun stadion

Rakennuksen tiedot
Sijainti	Jyväskylä, Harju
Avattu	1926
Remontoitu	2000
Laajennettu	1952
Omistaja	Jyväskylän kaupunki
Kenttä	Luonnonnurmi, 100 x 64 m
Vuokralaiset
Jyväskylän Jalkapalloklubi
Paikkoja
4 000 istumapaikkaa, joista katettuja 2 600

Harjun stadion on aivan Jyväskylän keskustassa, Harjun kaupunginosassa sijaitseva Ykkösessä pelaavan JJK:n kotikenttä.

Sisällysluettelo

1 Harjun stadionin historiaa
- 1.1 Yleisöennätys
2 Harjun olosuhteiden kehittyminen
3 Lähteet
4 Katso myös
5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Harjun stadionin historiaa

Jyväskylän urheilutoiminnan kehittyminen 1910-luvulla aiheutti tilanteen, jossa Hippoksella majaapitävän raviurheilun ja muun toiminnan välille syntyi kitkaa ja muut lajit alkoivat puuhaamaan omaa kenttähanketta. Yleisurheilukilpailuja käytiin kuitenkin Hippoksen raviradalla aina 1920-luvun puoleen väliin saakka kunnostamalla rata erityisesti niitä varten. Samoihin aikoihin oli kuitenkin heitetty ilmaan ajatus urheilukentästä suositulle retkeily- ja virkistysalueelle, Harjulle. Asiaa puitiin kokouksesta kokoukseen kunnes 1923 saatiin lopullinen päätös Harjun stadionin rakentamisesta. Kenttä vihittiin käyttöön 1926.

Harju oli suomalaisen huippupesäpallon tapahtumien näyttämönä 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. 1950-luvulla valtaisan suosion saaneen pesäpallon takia stadionille rakennettiin 2 000-paikkainen katsomo. Kuuluisaksi kenttä tuli paikallisotteluiden kaudella, jolloin tavanomaiset katsojamäärät olivat 4 000-6 000 hengen suuruisia.

Jalkapalloa Harjulla on pelattu 1930-luvulta lähtien. Jalkapalloilijoiden oli määrä siirtyä Hippokselle 1960-luvulla, mutta kun Hippoksen kentästä tulikin lopulta hiekkakenttä, siirtyivät pesäpalloilijat 1968 sinne jalkapallon jäädessä Harjulle. Päätökseen vaikutti keskeisesti Pesäpalloliiton linjaus kieltää SM-sarjan pelit nurmikentillä. ^[1]

[muokkaa] Yleisöennätys

Harjun Stadionilla pelattujen jalkapallo-otteluiden yleisöennätys on JJK:n nimissä. Sen harjoitusottelua englantilaista Stockportia vastaan seurasi 2 927 katsojaa vuonna 2001. Virallisessa ottelussa suurin yleisömäärä on ollut 2 547 katsojaa I-divisioonan ottelussa JJK - FC Kuusysi vuodelta 1996.

[muokkaa] Harjun olosuhteiden kehittyminen

Harjun yleisurheilupaikat modernisoitiin ensi kerran 1950, jolloin jo stadioniksi muodostuneella areenalla pidettiin ensimmäiset Kalevan Kisat. Tämän jälkeen olosuhteita on paranneltu tasaiseen tahtiin, tekniikan ja tarpeiden kehittymisen mukaan. Harjulla on katsomotilaa noin 4 000 istumapaikkaa kiinteästi, katettuna 2 500-2 800 hengelle.

Harjun stadionia on kunnostettu useaan otteeseen. Merkittävimmät muutostyöt on tehty esimerkiksi 1964-1965, jolloin radoille valettiin kumiasfatti. Katsomo katettiin vuosina 1979-1981. Seuraava suurempi kasvojenkohotus tehtiin Kalevan Kisoja 1992 silmälläpitäen, jolloin kentälle rakennettiin tilapäiset istuinkatsomot lähes 10 000 hengelle. Rakenteet tuotiin suoraan jalkapallon EM-kilpailujen jäljiltä Tukholman seudun stadioneilta.

Veteraanien EM-kisoja 2000 varten stadion päätyi jälleen remonttiin. Vanha betoninen kaarrekatsomo purettiin ja tilalle rakennettiin mm. huoltotilat, pukuhuoneet, kokoustila, kahvio sekä toimistotilat katsomoiden yläosaan. Remontin kustannukset olivat noin 700 000 euroa.^[2]

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Katso myös

Ykkösen olosuhdeohjelma

[muokkaa] Aiheesta muualla

JJK:n kotisivut

	Ykkösen stadionit
Finnair Stadium \| Harjun stadion \| Hietalahden jalkapallostadion \| Joensuun keskuskenttä \| Kaurialan kenttä \| Kokkolan keskuskenttä \| Magnum Areena \| Myllypuron liikuntapuisto \| Pohjan stadion \| Rovaniemen keskuskenttä \| Tammelan stadion \| Töölön Pallokenttä \|