Hannu Haapalainen
Wikipedia
Hannu Haapalainen (s. 26. helmikuuta 1951 Nokialla) on suomalainen entinen jääkiekkopuolustaja.
Haapalainen edusti Suomessa tamperelaisseuroja. Hän aloittipääsarjauransa KooVeessä vuonna 1969. Kahden KooVeen kauden jälkeen pienikokoinen vain 172 senttimetriä pitkä Haapalainen siirtyi Tapparaan kahdeksaksi kaudeksi, jonka jälkeen hän jatkoi uraansa Länsi-Saksassa, kunnes palasi Tapparaan vielä kolmeksi kaudeksi vuonna 1983. Haapalainen voitti Tapparassa viisi Suomen mestaruutta ja sai yhteensä yhdeksän SM-mitalia. SM-sarjassa ja -liigan runkosarjassa Haapalainen pelasi 416 ottelua tehoin 53+86. Pudotuspeleissä hänen saldokseen muodostui 6+5 44 ottelussa.
Haapalainen pelasi maajoukkueessa 100 ottelua, joissa teki tehot 7+9. Hän edusti Suomea kolme kertaa MM-kisoissa ja kahdesti olympialaisissa.
[muokkaa] Saavutukset ja palkinnot
- 5 Suomen mestaruutta (1975, 1977, 1979, 1984, 1986)
- 3 SM-hopeaa ja 1 -pronssi
- 1 Länsi-Saksan hopea
- Valinta SM-liigan All Stars -kentälliseen (1977, 1980)
- Länsi-Saksan Bundesliigan paras puolustaja (1982)
- Suomen Jääkiekkoleijona #85
[muokkaa] Lähteet
- Mennander, Ari; Mennander, Pasi (2003): Leijonien tarina. Gummerus. ISBN 951-20-6455-3.
- Haapalaisen tiedot Jääkiekkomuseon sivulla
- Eurohockeyn tilastosivu
