Hōryū-ji
Wikipedia
Hōryū-ji (jap. 法隆寺, Kukoistavan lain temppeli) on Japanissa, Naran prefektuurissa, Ikarugan kylässä sijaitseva buddhalainen temppeli. Temppelin koko nimi on Hōryū Gakumonji (法隆学問寺), suomeksi "Kukoistavan lain opettamisen temppeli". Temppeli toimii myös seminaarina ja luostarina. Temppeliä pidetään yhtenä maailman vanhimmista puurakennuksista. Huolimatta siitä, että on olemassa vanhempia ja merkittävämpiä temppeleitä, Hōryū-ji on maailman tunnetuin japanilaistemppeli. Vuonna 1993 Hōryū-ji nimettiin yhdeksi UNESCOn maailmanperitökohteeksi ja lisäksi Japanin hallitus lisäsi temppelin yhdeksi maan kansallisaarteista.
[muokkaa] Historia
Shōtoku Taishi päätti rakennuttaa temppelin 600-luvun alussa. Temppelin rakentajana toimi Kongō Gumi -niminen yritys, joka rakennusaikaan tunnettiin nimellä "Ikaruga-dera" (斑鳩寺). Temppeli valmistui vuonna 607. Temppeli omistettiin Yakushille, joka oli parantamisen Nyorai (Buddhan ilmentymä). Toinen henkilö, jota temppelin rakentamisella haluttiin kunniottaa, oli Shōtoku Taishin isä keisari Yōmei. Kaivaukset ovat osoittaneet, että alkuperäinen temppeli sijaitsi nykyisen temppelin itäosassa. Alkuperäinen temppeli tuhoitui salamaniskun seurauksena syttyneessä tulipalossa vuonna 670. Vuosien 670 ja 700 välillä temppeli rakennettiin uudestaan, mutta sen sijaintia muutettiin hieman. Hōryū-jia on sittemmin korjattu ja sen sijainti on siirtynyt myös 1100-luvun alussa, vuonna 1374 ja vuonna 1603. On arvioitu, että vain noin 15–20% nykyisen Kondon rakennusmateriaaleista on alkuperäisestä temppelistä.
Soga-klaani kukisti Shōtokun suvun valtataistelussa ja Shōtokun suku hävitettiin. Sogat kuitenkin kunnioittivat kilpailevaa sukua ja sallivat temppelin jälleenrakennuksen.
Temppelistä tuli myöhemmin merkittävä Hossō-buddhalaisuuden uskonnollinen keskus.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Hōryū-ji (englanniksi)