Flynnin ilmiö
Wikipedia
Flynnin ilmiö (engl. Flynn effect) tarkoittaa älykkyysosamäärämittauksissa esiintyvää kehitystä kohti koko ajan korkeampia pistemääriä. Havainto on nimetty uusiseelantilaisen politiikan tutkija James R. Flynnin mukaan.
Ilmiön selitysyrityksiä ovet olleet mm. pienempi perhekoko, tehokkaampi koulutus, ravinnon kehittyminen, elinympäristön monimutkaistuminen ja heteroosi (eli alleelien sekoittumisen tuomat hyödyt yksilönkehityksessä). Havainto saattaa ihmetyttää varsinkin ihmisiä, jotka uskovat älykkyysosamäärätestien mittaavan ihmisyksilön todellista absoluuttista älykkyyttä, koska se tarkoittaisi, että uudet sukupolvet ovat aina aiempia älykkäämpiä. Flynn itse ei uskonut tähän.
Vuonna 2001 Flynn ja ekonomi William T. Dickens esittivät mekanismin, jolla ympäristötekijöiden vaikutus älykkyysosamäärään voisi korostua feed-backin kautta artikkelissa "Heritability estimates versus large environmental effects: The IQ paradox resolved", joka julkaistiin Psychological Review-Lehdessä [1].
Vuonna 2005, Colom et al. esittivät aineistoa, jossa espanjalaisten lasten älykkyysosamäärä kasvoi sitä enemmän mitä enemmän heidän ravintonsa parani Intelligence-lehden artikkelissa "The generational intelligence gains are caused by decreasing variance in the lower half of the distribution: Supporting evidence for the nutrition hypothesis" [2].
Koulutuksen ja Flynnin ilmiön suhdetta puolestaan ovat tutkineet viime aikoina esim. Teasdale & Owen (2005)[3]: 500000 tanskalaisen miehen ÄO-testauksissa vuosien 1959 ja 2004 välissä huomattiin nousu 1990-luvun loppua kohti ja sitten lasku 1990-lukua edeltäneelle tasolle. He spekuloivat, että tätä kehitystä edesauttoi samaan aikaan tapahtunut opiskelijamäärien väheneminen 16-18-vuotiaille tarkoitetuissa kolmivuotisissa edistyneemmän tason koulutusohjelmissa.
