Euroopan yhteisö

Wikipedia

Euroopan yhteisö eli EY (englanniksi European Community eli lyhenne EC), ennen vuotta 1967 Euroopan talousyhteisö eli ETY (englanniksi European Economic Community eli lyhenteenä EEC), on tärkein Euroopan unionin kolmesta peruspilarista.

[muokkaa] Historia

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustaminen vuonna 1951 aloitti Euroopan yhdentymiskehityksen. Vuonna 1957 samat kuusi maata, Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa tekivät kaksi muuta sopimusta Euroopan talousyhteisöstä (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (Euratom). Ne molemmat allekirjoitettiin Roomassa ja tästä syystä niistä puhutaan usein Rooman sopimuksina.

Vuonna 1957 kuusi Länsi-Euroopan maata liittyi yhteen ja muodosti Euroopan talousyhteisön. Näiden valtioiden tarkoituksena oli kehittää talouselämäänsä ja luoda taloudellisten etujen yhteisö, mutta jo alusta alkaen taustalla oli ajatus poliittisesta yhteistyöstä ja Euroopan laaja-alaisemmasta yhdentymisestä.

Heinäkuun 1. päivänä 1967 tuli voimaan sulautumissopimus, jolla näiden kolmen yhteisön toimeenpanevat elimet yhdistettiin. Tästä ajankohdasta lähtien lyhennettä termiä EY, Euroopan yhteisö (tai tarkemmin yhteisöt) on usein käytetty viitattaessa yhteisesti näihin kolmeen Euroopan yhteisöön.

[muokkaa] Sopimus Euroopan unionista

Maastrichtissa vuonna 1992 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen tuloksena EY on nykyään erottamaton osa kokonaisuutta, jolle on annettu nimeksi 'Euroopan unioni'. Euroopan unioni muodostuu kolmesta pilarista. Ensimmäiseen pilariin kuuluu Euroopan yhteisö, joka perustuu vuoden 1957 perustamissopimuksiin ja joka vahvistettiin Maastrichtissa, on olennaisin osa-alue. Se kattaa suurimman osan EU:n toimista, lukuun ottamatta niitä, jotka kuuluvat kahteen muuhun pilariin niissä noudatettavien erilaisten menettelytapojen vuoksi; suunta kohti yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (toinen pilari) ja yhteistyötä oikeus- ja sisäasioissa (kolmas pilari) on siis otettu.

Toisin kuin EY, Euroopan unioni ei ole oikeushenkilö. Näin ollen kansainväliset sopimukset ja eräät muut viralliset asiakirjat allekirjoittaa yhä EY.