Eugen Sänger
Wikipedia
Eugen Sänger (22. syyskuuta 1905 - 10. helmikuuta 1964) oli itävaltalaista sukua oleva lentokoneinsinööri, joka on tunnetuin panoksestaan sukkulatekniikan ja patopainemoottorin kehittämisessä.
Hän syntyi Itävalta-Unkariin kuuluvassa Prisecnicen kaupungissa, joka on nykyisen Tsekin tasavallan alueella. Hän alkoi opiskella Grazin ja Wienin teknillisissä yliopistoissa rakennusinsinööriksi, mutta vaihtoi syventymiskohteensa lentotekniikkaan, kun oli tutustunut Hermann Oberthin kirjaan Die Rakete zu den Planetenräumen (Raketilla planeettojen väliseen avaruuteen). Hän liittyi Saksan amatöörirakettiharrastajiin (Verein für Raumschiffahrt eli VfR).
Sängerin diplomityöaiheeksi raketti ei kelvannut. Hän valmistui tehden diplomityönsä siiven tukipalkeista. Sänger julkaisi hylätyn diplomityönsä vuonna 1933 nimellä Raketenflugtechnik. 1935-1936 hän kirjoitti artikkeleita raketeista itävaltalaiseen Flug-lehteen, joka sai Saksan ilmailuministeriön (RML) kiinnostumaan hänestä, koska rakettilentokoneella voisi olla sotilaallista käyttöä.
Sänger alkoi johtaa raketin kehitysryhmää Lüneburger Heide-alueella vuonna 1936. Hän suunnitteli tuolloin avaruussukkulan tai avaruuslentokoneen kaltaisen Silbervogel-aluksen. Sen aerodynaaminen nostovoima syntyisi aluksen rungon eikä siipien avulla. Sängeriä avusti matemaatikko Irene Bredt, josta tuli hänen vaimonsa. Sänger suunnitteli myös rakettimoottoreita, joiden työntövoima oli yli 1 MN.
1942 RLM peruutti tämän hankkeen. Sänger siirtyi tutkimaan Deutschen Versuchsanstalt für Segelflug-organisaatioon. Siellä hän tutki patopainemoottoria sodan loppuun asti.
1940-luvulla hän työskenteli Ranskassa, jossa perusti vuonna 1949 Fédération Astronautique-järjestön. Neuvostoliitto pyrki tänä aikana rekrytoimaan hänet.
1954 Sänger palasi Saksaan ja johti Stuttgartissa rakettitutkimusinstituuttia. 1961-1963 hän toimi Junkersin lentokonetehtaalla konsulttina suunnitellen patopainemoottorilla toimivaa avaruuslentokonetta. Sänger tutki myös fotonityöntöjärjestelmiä, muun muassa aurinkopurjetta keinona matkustaa hyvin pitkiä matkoja avaruudessa.
Hän kuoli Berliinissä. Hänen Silbervogel-suunnitelmallaan oli ainakin esikuvan vaikutus X-15, Boeing X-20 Dyna-Soar, STS-ohjelmiin.
