Ekokylä

Wikipedia

Ekokyläksi sanotaan pienehköä yhdyskuntaa, joka toimii ympäristötietoisesti. Ekokylä ei välttämättä ole kommuuni tai koostu yhteisöasunnoista.

Robert Gilmanin määritelmän (1991) ^[1] mukaan ekokylä on:

ihmisen mittakaavaan rakennettu
täysin varustettu asutustaajama
jossa ihmisen toimet on liitetty luontoon harmittomasti
tavalla, joka tukee ihmisen tervettä kehitystä ja jota voidaan menestyksekkäästi jatkaa määrittelemättömän pitkälle tulevaisuuteen.

Ekokylän periaatteita voidaan soveltaa maalla ja kaupungissa; kehittyneissä ja kehitysmaissa. Ekokylien puolestapuhujat pyrkivät asukkaiden riippumattomuuteen infrastruktuurin tasolla ja kestävään elämäntapaan (esimerkiksi yksinkertainen elämäntyyli ). Tavoitteisiin liittyy vain vähin mahdollinen kaupankäynti lähialueen tai ekoseudun ulkopuolelle. Maaseudulla sijaitsevat ekokylät perustuvat tavallisesti luomuviljelylle, permakulttuurille ja muille ekosysteemin toimintaa ja biodiversiteettiä edistäville toimintatavoille.

Jotkut ekokylät ovat omaksuneet monia yhteisasumisen suunnitteluperiaatteita, mutta ekologisemmin tavoittein ja permakulttuurin suunnittelulle tyypillisin menetelmin.

Yleensä ekokylillä on seuraavia piirteitä ^[2]:

"Vihreä" infrastruktuurillinen pääoma;
Itsenäinen rakentaminen tai ryhmittäinen asutus ekologisen jalanjäljen minimoimiseksi
Uusiutuva energia
Permakulttuuri
Yhteisasuminen tai muut tukea antavan yhteisöllisyyden muodot
Ekokylän organisaatio on yleensä riippuvainen joistakin ohjeistoista tai moraalisista säädöksistä - vähimmillään yhteiskuntasäädöstöä voidaan luonnehtia ekoanarkismiksi
Lähiseudun tuotteiden ostaminen paikallistalouden tukemiseksi
Paikallinen ruuantuotanto ja jakelu
Moraalinen ostoskäyttäytyminen liiallisen kulutuksen välttämiseksi
Konsensukseen perustuva päätöksenteko hallinnossa
Sitoutuminen monimuotoisuuden kunnioittamiseen

Joissakin ekokylissä pidetään eläimiä, joiden kannat ovat nykyään hyvin pienet, kuten suomenlampaat ja maatiaiskanat. Tällä tavalla lajien geneettisen perinnön toivotaan säilyvän.

[muokkaa] Ekokylän kriteerit Siipolan mukaan

Teoksesta Kestävän kehityksen mukainen pientaloryhmä -kolmen suomalaisen ekokylähankkeen toteutus, Pirjo Siipola (lisensiaattityö: Oulun Yliopisto, Teknillinen tiedekunta, Arkkitehtuurin osasto, 2000)

[muokkaa] Paikan olosuhteet

[muokkaa] Yhdyskuntarakenne

Ekokylän tulee sijaita edullisesti olemasssaolevaan yhdyskuntarakenteeseen nähden;
Liikkumiseen tulisi voida käyttää joukkoliikennettä;
Päivittäisten palvelujen (koulu, kauppa) etäisyys kävely-/ pyörämatkan päässä

[muokkaa] Maisema

Paikan valinta maisemarakenteen kannalta edullinen;
Aluetta on suunniteltava maiseman lähtökohdista ekologisena kokonaisuutena;
Valitaan ilmastollisesti ja rakentamisen kannalta hyvä rakennuspaikka;
Hyvän pienilmaston ylläpitäminen: suojaudutaan tuulelta ja hyödynnetään aurinkoenergiaa

[muokkaa] Luonnonolosuhteet

Paikan luonnonolosuhteet tutkitaan (maaperä, vesiolosuhteet, paikallisilmasto, alueen eläimistö ja kasvisto) ennen rakentamista ja otetaan lähtökohdaksi suunnittelussa

[muokkaa] Kulttuuriympäristö

Huomioidaan arvokkaat kulttuurihistorialliset alueet
Hyödynnetään paikallisen rakennusperinteen antamia malleja

[muokkaa] Energiatalous ja aineiden kiertokulku

[muokkaa] Omavaraisuuteen perustuva energiatalous

Lämpimän käyttöveden ja asuntojen lämmitykseen käytetään mahdollisimman pitkälle uusiutuvia energialähteitä
Rakennukset suunnitellaan vähän energiaa kuluttaviksi;
Valitaan vähän sähköä kuluttavat sähkölaitteet;
Pyritään mahdollisuuksien mukaan paikalliseen sähkön tuotantoon;
Puulämmitteiset saunat;
Ostoenergiasta riippumaton elintarvikkeiden varastointi viileässä
Energiahuollon varajärjestelmät (esim. puulämmitteliset tulisijat);

[muokkaa] Materiaalitalous

Rakennusmateriaalien ja pintakäsittelyjen valintaperusteina ovat terveellisyys, vähäinen energian kulutus, vähäiset päästöt tuotannossa ja käytössä, kestävyys, kierrätettävyys, paikallisuus ja haitattomuus jätteenä. Rakennusmateriaalien on oltava hyväksi koettuja tai tuoteslostuksella varustettuja. Kosteusongelmia ei saa ilmaantua;
Jätteiden lajittelu ja kierrätys;
Orgaanisen jätteen kompostointi paikallisesti;

[muokkaa] Omavaraistalouteen perustuva vesitalous

Mahdollisuuksien mukaan pohjavedestä saatava puhdas talousvesi ja pohjaveden laadun turvaaminen
Sadeveden keräys ja hyödyntäminen kasteluun ja / tai imeytys maaperään.
Jätevesien mahdollisimman pitkälle menevä paikallinen käsittely

[muokkaa] Ilmatalous

Sisäilman laadun on oltava hyvä ja sisäilmaston miellyttävä ja vedoton. Ilma vaihtuu tarvetta vastaavasti. Kaikissa huoneissa on oltava avattavissa olevat ikkunat.
Koneellisen ilmanvaihdon yhteydessä lämmön talteenotto
Puhtaat polttoprosessit lämmityslaitteissa

[muokkaa] Ravinteiden kierrätys

Omavaraisuus ravinnontuotannossa: mahdolllisuus riittävään kotitarveviljelyyn;
Kompostoivat käymälät;
Virtsan talteenotto ja käyttö lannoitukseen

[muokkaa] Ihmisen resurssit

[muokkaa] Elämäntapa

Kylän ratkaisujen tulee tarjota mahdollisuus toteuttaa ekologista elämäntapaa;
Kylässä asumisen tulee mahdollistaa luonnon prosessien oppimista

[muokkaa] Yhteistoiminta

Asukasryhmän koko: ihannekoko 10-50 perhettä eli 40-200 asukasta, suuremmat ryhmät on jaettava pienemmiksi yksiköiksi;
Yhteistoiminta toimii arjen helpottajana ja sosiaalisen ilmapiirin luojana;
Demokraattiset päätöksentekotavat;
Yhteistilat tukevat yhteistoimintaa

[muokkaa] Asukkaiden osallistuminen

Tulevien asukkaisen tulee voida osallistua suunnitteluprosessiin;
Asukkaille on turvattava suuret vaikutusmahdollisuudet kylän aktiiviseen kehittämiseen (kylän organistoitumismalli, rakennuskaava)

[muokkaa] Elinkaari

Asuntojen tulisi vaihdella ja soveltua eri ikäisille ihmisille sekä perheille eri aikakausina (asuntojen muuntojousto, laajentamismahdollisuudet);
Yhteistilat helpottavat väliaikaista tilantarvetta

[muokkaa] Hankkeen toteutus

Ekokylän rakentamisella kehitetään rakentamista ekologisempaan suuntaan (koerakentaminen)
Toteutusmuoto (urakka, omatoimirakentaminen) sallii asukkaiden vaikutusmahdollisuudet
Rahoitus, avustukset
Ekologisten periaatteiden jatkuvuus turvattu (kaavamääräykset tms.)

[muokkaa] Global Ecovillage Network määritelmä

Ekokyläksi kutsuttavan kylän tulee pyrkiä täyttämään seuraavat osa-alueet:

Ekologinen
Kulttuurinen
Sosiaalinen

Kaikki nämä osa-alueet huomioimalla voidaan päästä tasapainoiseen, pitkälle omavaraiseen yhteisölliseen kestävään elämäntapaan. Yksistään ekologinen osa-alue ei tee ekokylää, sen tekevät ihmiset ja heidän sosiaalisesti kestävällä pohjalla oleva yhteistoiminta.

[muokkaa] Esimerkkejä

[muokkaa] Keuruun ekokylä

[muokkaa] Puitteet

Keuruun ekokylän eli Kivijärven vanhan tilan vanhimmat rakennukset ovat 1820-luvulta. Tila on toiminut aiemmin työsiirtolana ja pakolaisten vastaanottokeskuksena. Tilaan kuuluu useita suuria rakennuksia.

Kylässä kaikilla asukkailla on oma asuntonsa. Niiden lisäksi alueella on yhteiskäytössä olevia tiloja kuten ruokala ja kokoustila.

Tilalla pidetään hevosia.

Kylää hallinnoi kaksi tahoa: Keuruun Ekokylä-yhdistys ja Keuruun Ekokylän osuuskunta.

[muokkaa] Pyrkimys omavaraisuuteen

Kylä pyrkii omavaraisuuteen ruoantuotannon ja energian suhteen. Tässä tarkoituksessa tilalla viljellään maata luomumenetelmin ja tuotetaan uusiutuvaa energiaa tuulivoimalla, aurinkopaneeleilla, puuhakkeella ja pelleteillä. Kylään on suunnitteilla oma koulu demokraattisen koulun periaatteiden mukaan.

[muokkaa] Elämäntavan vaikeudet

Tilan asukkailta edellytetään osallistumista tilan yhteisiin töihin. Lisäksi heiltä peritään ruoan hinta ja normaali vuokra suurten kiinteistöjen huolto- ja ylläpitokustannusten kattamiseksi. Tämän vuoksi monet asukkaista tekevät etätöitä kylän ulkopuolelle, joten omavaraisuus ei täysin toteudu.

Kylässä on aiemmin koettu vaikeuksia löytää yhteisille töille tekijöitä. Joitakin resursseja, kuten kasvimaa, on ollut alikäytössä. Asukkaiden vaihtuvuus on ollut suurta. Jotkut asukkaat ovat kaivanneet enemmän virikkeitä esimerkiksi vieraita varten. Tilaan kuuluvien, aikaisemmin laitoskäytössä olleiden rakennusten tyyliä on vieroksuttu.

[muokkaa] Asukkaat

Kylässä asuu vakituisesti 25 henkilöä^[3], iältään 1-80 vuotta.

Erään haastattelun mukaan asukkaat ovat valinneet Keuruun ekokylän, koska he ovat kiinnostuneita luonnonläheisestä elämäntavasta, ekologisesta yhteisöasumisesta, maanviljelystä, henkisestä kasvusta sekä mahdollisuudesta toteuttaa niitä kiinnostustensa kohteita, jotka eivät sovi kaupunkiin.

[muokkaa] Vieraille

Kylässä on asuntoja pitempiaikaisten vuokralaisten lisäksi lomalaisille.

Vierailijoille tarjotaan aamiaismajoitus ja täysihoito, sekä ajanvietettä kuten luontaishoitoja, ratsastusta, patikointia, pyöräilyä, soutua, uintia ja saunontaa. Tilalla myydään puutarhan tuotteita ja taidekäsitöitä. Tilalla järjestetään kursseja mm. perinnetaidoista ja käsitöistä.

Myös vieraita kannustetaan osallistumaan tilan töihin.

[muokkaa] Bromarv

Bromarvin Marttayhdistys on rakentanut lahjoitusvaroilla ekokylän. Kylän suunnitteluun on vaikuttanut vahvasti arkkitehti Bruno Erat. Kylä koostuu neljästä neljän perheen minikerrostalosta, kahdesta paritalosta, näiden huoltorakennuksista sekä lämmöntuotantoon ja vedenpuhdistukseen tarvittavista rakennuksista. Kylän talot on rakennettu lähiseudulta saatavista materiaaleista kuten uudesta puusta ja kierrätysosista. Rakennukset hyödyntävät passiivista aurinkoenergiaa. Niiden eristeenä käytetään selluvillaa. Ilmanvaihto tapahtuu pelkän painovoiman vaikutuksesta. Jätevesi erotellaan. Kylä puhdistaa itse jätevetensä osittain biologisin menetelmin ja tuottaa oman lämpöenergiansa. Lämpökeskuksena on aurinkokeräin-hakevoimalaitos. Hakelämpö on käytännöllinen vaihtoehto, koska lähiseudulla kasvaa paljon metsää.

[muokkaa] Kangasalan Ekokylä

Kangasalan Ekokyläksi on kutsuttu Kangasalan Yhteiskylää. Kylässä on paikallinen, yhteisesti hoidettu jäteveden käsittelyjärjestelmä sekä hakelämpökeskus. Lisäksi asuinrakennuksissa on kompostoivat käymälät. Eroteltu virtsa käytetään pellolla lannoitteena. Yhteiskylän veden käyttö on yli puolet pienempi verrattuna tavallisiin omakotitaloihin. Sähkön kulutus on myös selvästi keskimääräistä pienempi. Kylän asukkaista lähes puolet tekee etätyötä kotonaan.

[muokkaa] Muita suomalaisia ekokyliä

Vaasan lähellä Mustasaareessa 6–7 perhettä on asunut ekokylässä
Ähtärin ekokylä
Viikki on ympäristönäkökohtia huomioiden rakennettu kaupunginosa.
Espoon Mankkaalla toimi ekokyläosuuskunta vuonna 2001. Lisätietoja hankkeen menestyksestä kaivataan.

[muokkaa] Ekokyliä ulkomailla

Ruotsissa ja Tanskassa ekokyliä on kymmeniä.

Eri puolille Saksaa on viimeisten 30 vuoden aikana rakennettu 172 ekokylää vaihtelevin ekostandardein. Kylistä suunnilleen puolet muodostuu pientaloista, toinen puoli kerrostaloista. Asukkaita niissä on yhteensä vajaat 60 000, ts. 0,073% koko maan väestöstä. Kylien määrä kasvaa vain runsaan prosentin vuosittain, koska ekologisen suunnittelun taitavia yrityksiä on liian vähän, eikä eri kokeiluista saatuja kokemuksia käytetä hyödyksi. Saksassa ekoasumisen kustannukset ovat keskiluokan ulottuvilla. Kunnat ja valtio rahoittavat perusinvestointeja kuten aurinkopaneeleita.^[4]

Ekokylät ovat järjestäytyneet maailmanlaajuiseksi verkostoksi, jonka puitteissa välitetään tietoa, järjestetään koulutusta ja vierailuja eri puolille maailmaa.

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Lähteet

↑ [1]
↑ [2]
↑ Henkilökohtainen vieraillu, toukokuu 2006
↑ "Ekoasuminen vaatii malttia ja kokeilunhalua", toim. Ilkka Ahtiainen, Helsingin Sanomat 8.6.2006 s. B3

[muokkaa] Katso myös

Yksilön omavaraisuus

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org../../../e/k/o/Ekokyl%C3%A4.html

Luokka: Asuminen

We provide Linux to the World