Edmund Rautakylki

Wikipedia

Edmund II Rautakylki

Edmund II eli Edmund Rautakylki (Eadmund II, s. noin 988/993 - k. 30. marraskuuta 1016) oli Englannin kuningas 23. huhtikuuta - 30. marraskuuta 1016. Hän oli kuningas Ethelred II Neuvottoman toinen poika tämän ensimmäisestä avioliitosta Ælflaedin kanssa. Edmund sai lisänimensä Rautakylki (engl. Ironside) yrityksistään torjua Tanskan Knuut Suuren johtamat hyökkäykset. Edmundin kuoltua Knuut seurasi häntä Englannin kuninkaana.

[muokkaa] Perhe

Edmundilla oli kolme veljeä, isoveli Æthelstan ja kaksi pikkuveljeä Ædred ja Ecgbert. Hänen äitinsä kuoli 996 ja isä meni uudelleen naimisiin vielä kahdesti. Näistä liitoista syntyi Edmundille lukuisia veli- ja sisarpuolia.

[muokkaa] Kruununperijänä

Æthelstan kuoli vuonna 1014 jättäen Edmundin kruununperijäksi. Sen jälkeen alkoi valtataistelu Edmundin ja hänen isänsä välillä ja kuningas Ethelred teloitti kaksi Edmundin liittolaista, Sigeferth in ja Morcarin. Tämän jälkeen Edmund haki Morcarin lesken Ældgythin pois luostarista ja nai tämän uhmatakseen isäänsä. Edmund Rautakylki lähti riitauduttuaan isänsä kanssa pohjoiseen, jossa Utred, vaikutusvaltainen northumbrialainen aatelismies tunnusti hänet hallitsijaksi. Etelässä Sven Haaraparran poika Knuut Suuri hyökkäsi Wessexiin. Edmund alkoi koota armeijaa häntä vastaan, mutta suuri osa miehistä kieltäytyi taistelemasta ellei Ethelred tulisi johtajaksi. Edmund lähti Lontooseen tapaamaan sairasta isäänsä, mutta on epäselvää tekivätkö he sovinnon.

[muokkaa] Kuninkaaksi

Ethelred kuoli sairauteen huhtikuussa 1016 ja Edmund nousi valtaistuimelle ainoastaan vähäisellä lontoolaisten aatelisten tuella. Samaan aikaan Knuut nautti suurempaa suosiota ympäri Englannin, erityisesti Southamptonin aatelisten keskuudessa.

Kun Edmund menestyksekkäästi valtasi Wessexin takaisin Knuutilta, joka oli saanut sen haltuunsa vuonna 1015, Knuut vastasi piirittämällä Lontoon. Edmund onnistui kuitenkin puolustuksessaan. Menestyksestä huolimatta konflikti jatkui kunnes Edmund lyötiin, muttei tapettu, 18. lokakuuta Ashingtonissa, Essexissä. Taistelun jälkeen kaksi kuningasta neuvottelivat rauhan, jossa Edmund sai pitää Wessexin kun taas Knuut hallitsi alueita Thamesjoen pohjoispuolella. He sopivat myös, että jos toinen heistä menehtyisi, toinen saisi nämä alueet haltuunsa.

[muokkaa] Kuolema

Edmund kuoli luonnollisen kuoleman marraskuussa 1016 Oxfordissa tai Lontoossa. Näin ollen hänen alueensä tulivat Knuutin haltuun, josta tuli Englannin kuningas. Edmund haudattiin Glastonburyn luostariin Somersetissa. Hautapaikka on nyttemin kadotettu. Edmumdilla oli Ældgythin kanssa kaksi poikaa: Edvard Maanpakolainen ja Edmund, jotka molemmat pakenivat Unkariin.