Daniel (Venäjä)
Wikipedia
Daniel Aleksandrovitš (venäjäksi Даниил Александрович, 1261–1303) oli Aleksanteri Nevskin pojista nuorin. Hän sai perinnökseen vähäisimmän ruhtinaskunnan, Moskovan, ja oli sen ensimmäinen ruhtinas.
Daniel kävi taistoon veljiensä Pereslavlin Dimitrin ja Gorodetsin Andrein kanssa oikeudesta hallita Vladimiria ja Novgorodia. Dimitrin kuoleman 1294 jälkeen Daniel liittoutui Tverin ruhtinaan Mikaelin ja Pereslavlin Iivanan kanssa Andreita vastaan. Vuonna 1300 hän vangitsi "kavalalla juonella" Rjazanin hallitsijan, joka luovutti hänelle linnoituksensa Kolomnassa. Sen jälkeen Daniel hallitsi koko Moskvajoen virtaa. Vuonna 1302 hänen lapseton serkkunsa Pereslavlin Iivana jätti hänelle perinnöksi kaikki maansa, mukaan lukien Pereslavl-Zalesskin.
Danielin kunniaksi on luettu ensimmäisen Moskovan luostareiden perustaminen. Hänet kanonisoitiin pyhäksi 1652.
 |
Edeltäjä: - |
Moskovan ruhtinas 1283-1303 |
Seuraaja: Juri Danilovitš |
