Dan Andersson
Wikipedia
Dan Andersson (syntyjään Daniel Andersson, s. 6. huhtikuuta 1888, Taalainmaa – k. 16. syyskuuta 1920, Tukholma) oli ruotsalainen työläiskirjailija ja runoilija.
Andersson oli kotoisin köyhästä perheestä ja hänet lähettiin vuonna 1902 Amerikkaan, mutta hän palasi sieltä pian takaisin. Vuonna 1914 hän julkaisi ensimmäisen teoksensa. Hänen teostensa aiheena oli yleensä työväestön kurjat olot. Hänen tasaisen julkaisutahtinsa katkaisi tapaturmainen kuolema, kun hänen hotellihuoneensa oli myrkytetty syaanivedyllä tuholaisten takia eikä häntä varoitettu siitä riittävästi.
Dan Andersson muistetaan ennen kaikkea runoilijana. Hän runojaan on sävelletty lauluiksi ja niitä ovat ruotsiksi levyttäneet mm Thorstein Bergman, Hootenanny Singers ja Sofia Karlsson.
Esa Niemitalo on levyttänyt LP-levyllisen Dan Anderssonin suomennettuja lauluja, levyn nimi on Lauluja suomalaismetsistä (ei ole saatavana CD-levynä).
Hector levytti Dan Anderssonin kappaleita suomeksi levyllään Ruusuportti vuonna 1979.
Myös Tapio Rautavaara on levyttänyt yhden Anderssonin laulun: Mä odotan (ei saatavana CD:llä, alkuperäinen savikiekko on keräilyharvinaisuus). Samoin Kauko Käyhkö, joka lauloi levylle kappaleen Soittoniekka.
[muokkaa] Teokset
- Kolarhistorier (1914)
- Kolvaktarens visor (1915), Miilunvartijan lauluja ynnä muita runoja
- Det kallas vidskepelse (1916)
- Svarta ballader (1917)
- Omkring tiggarn från Luossa
- En spelmans jordafärd
- De tre hemlösa (1918)
- David Ramms arv (1919)
- Chi-mo-ka-ma. Berättelser från norra Amerika (1920)
