Charlie Patton

Wikipedia

Charlie Patton (s. 1. toukokuuta, 1891, k. 28. maaliskuuta, 1934) oli yhdysvaltalainen delta blues -laulaja ja -kitaristi (etunimen kirjoitusasu vaihtelee, se on joko "Charlie" tai "Charley").

Sisällysluettelo

1 Elämä ja ura
- 1.1 Varhaiset vaiheet
- 1.2 Myöhemmät ajat
2 Patton muusikkona
3 Ääninäytteitä
4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Elämä ja ura

[muokkaa] Varhaiset vaiheet

Patton syntyi Hinds Countyssä, Mississippin osavaltiossa. Pattonin ollessa neljävuotias, perhe muutti Edwards Depotiin ja yhdeksän vanhana oli edessä siirtyminen Sunflower Countyyn, eräälle plantaasille. Poika sai ensimmäiset kitaratuntinsa joskus 14- tai 16-vuoden ikäisenä Earl Harris -nimiseltä mieheltä. Sunflower Countyssä Patton myös kuulee varhaisen bluesmiehen, Hendry Sloanin, soittoa. Pattonista tulee Sloanin uskollinen oppilas. 17-vuotiaana Patton muuttaa asumaan Millie Barnes nimisen tytön kanssa, ja saa tyttövauvan, jonka nimeksi tulee Willie Mae. 19-vuoden iässä Patton on jo säveltänyt tunnetuimpiin kuuluvan kappaleensa, "Pony Blues". Sunflower Countyssä hänen musiikistaan vaikuttuivat myös bluesin myöhemmät suurmiehet, Howlin' Wolf ja John Lee Hooker. Pattonin viskin ja sikareiden rikkoma ääni oli keskeinen vaikutin niin ikään karheasta laulutyylistä tunnetulle Howlin' Wolfille.

[muokkaa] Myöhemmät ajat

Kolmannella vuosikymmenellään Patton oli jo erittäin suosittu laulaja eteläisen USA:n alueella, ja hänet kutsuttiin laulamaan plantaaseille ja kapakoihin, siinä missä monet muut delta blues muusikot joutuivat vaeltelemaan ja etsimään yleisönsä itse. Vuonna 1916 Patton pääsi soittamaan myös W.C. Handyn yhtyeeseen. 31-vuotiaana Patton meni naimisiin Mandy France -nimisen naisen kanssa ja työskenteli Oss Pepper -nimisellä plantaasilla. Vuonna 1926 hän sai Willie Brownin soittokumppanikseen. He alkavat esiintyä kitara- ja lauluduona. Vuonna 1929 Patton levytti 14 kappaletta Paramount Recordsille Indianan Richmondissa sijaitsevassa studiossa. Viimeiset levytykset Paramountille tehtiin vuonna 1932. Yhä myös fyysisen työn parissa toiminut Patton meni uudestaan naimisiin vuonna 1932 Morgan Cityssä esimiehensä tyttären kanssa. Vuoden 1934 tammi- ja helmikuussa Patton palaa vielä studioon levyttämään 26 kappaletta ARC yhtiölle New Yorkissa sijaitsevassa studiossa. Vielä samana vuonna hän kuitenkin kuolee sydämen pettäessä Heathman-Dedham -nimisellä plantaasilla.

Charley Pattonista on olemassa vain yksi valokuva. Valokuvan ja tekijänoikeudet omistaa John Tefteller, joka on maksanut niistä 50 000 dollaria. Kuvaa ei saa käyttää Wikipediassa.

[muokkaa] Patton muusikkona

Vaikka Patton oli kooltaan pieni mies (5 jalkaa pitkä), hänen äänensä sanottiin kantaneen 500 jaardia ilman vahvistinta. Patton oli myös taitava viihdyttämään yleisöään ja teki jo vuosikymmeniä ennen Jimi Hendrixiä erilaisia temppuja kitaran kanssa soittaen sitä usein polviensa päällä tai selkänsä takana. Pattonin rodusta on ollut jonkin verran erimielisyyttä. Suhteellisen vaalean ihonvärin takia, jotkut ovat väittäneet, että hän olisi ollut meksikolainen. Howlin' Wolf jopa väitti, että Patton olisi ollut täysverinen cherokee-intiaani. Monet pitävät kuitenkin todennäköisimpänä, että Patton oli tummaihoinen amerikkalainen kuten muutkin blues-muusikot. Son Housen tavoin Charley Pattonia on nimitetty delta bluesin isäksi. Pattonin tunnetuimpia kappaleita ovat esimerkiksi "Pony Blues", kokaiinin himosta kertova "Spoonful Blues" ja Etelä-Yhdysvaltojen tulvia kuvaava "High Water Everywhere". Patton levytti sekä gospel-materiaalia, kuten "Prayer of Death", sekä toisaalta seksiä käsitteleviä kappaleita kuten "Shake It and Break It". Pattonin kootut levytykset mahtuvat kolmelle CD:lle. Alkuperäiset metalliset masterkappaleet Pattonin levytyksistä myytiin aikanaan pois romuna (ihmiset käyttivät niitä esimerkiksi kana-aitausten tekemiseen) ja nykyään myynnissä olevat nauhoitteet on taltioitu löydetyiltä savikiekoilta.