Bleiburgin murhenäytelmä

Wikipedia

Bleiburgin murhenäytelmä tai Bleiburgin verilöyly tapahtui puolivälissä toukokuuta 1945, Slovenian ja Itävallan rajalla, lähellä Bleiburgin kaupunkia.

Ensimmäinen toukokuuta Zagreb oli kolmelta suunnalta Titon partisaanijoukkojen piirittämä. Tie pohjoiseen oli yhä auki. Itsenäinen Kroatian valtio eli NDH ja sen Ustašahallinto olivat romahtamaisillaan. Uštasan joukot olivat vuosien 1941 ja 1945 välisenä aikana syyllistyneet kammottaviin julmuuksiin poliittisia vastustajiaan, serbejä, romaneja ja juutalaisia kohtaan. Oli huhu, että raakuudet kostettaisiin kaikille. Niinpä ensimmäinen toukokuuta 1945 Zagrebista lähti useiden kymmenien tuhansien pakolaisten joukko kohti Iso-Britannian miehittämää Itävaltaa. Uskottiin, että sieltä saataisiin turvapaikka. Pakolaisiin kuului Uštasan jäseniä perheineen, Kroatian sotavoimissa taistelleita perheineen, Slovenian valkokaartilaisia ja akselivaltojen puolelle loikanneita kasakoita. Pakolaistulvaa saapui Itävallan rajalle aina 12.toukokuuta saakka.

Jostain syystä Iso-Britannia oli sulkenut Itävallan rajan ja pakolaiset eivät päässeet perille. Surmaaminen alkoi 16. toukokuuta. Partisaanit ampuivat väkijoukkoa summittaisesti ja Uštasan joukkojen jäännökset yrittivät taistella vastaan, mutta ylivoimaa oli liikaa. Tapahtumat saivat traagiset mittasuhteet: siviilejä ammuttiin summittaisesti, on kerrottu laajamittaisesta naisten raiskaamisesta ja kivittämisestä ja miesten mestaamisesta. Teloituksia jatkettiin kaksi viikkoa ja eloonjääneet pakotettiin kävelemään takaisin kotiseuduilleen. Titon oletetaan olleen täysin tietoinen asioiden kulusta. Tapahtumista ei saanut puhua Titon Jugoslaviassa ja se, että niitä ei selvitetty, oli omiaan heikentämään serbien ja kroaattien välejä.

On huomattava, että NDH:n julmuuksista vastuullisia henkilöitä, kuten Ante Pavelic ja Maks Luburic pääsi pakenemaan Bleiburgin kautta oikeudellista vastuutaan ulkomaille.

Paikalle on suunnitteilla muistomerkki.

[muokkaa] Arvioita uhrimäärästä

Uhrien määrästä on esitetty erilaisia spekulaatioita. Asia ei selviä ennen Iso-Britannian arkistojen aukeamista.

Kroatialainen väestötilastoja tutkinut tilastotieteilijä Vladimir Zerjavic esittää uhrimäärän olleen 55 000 henkilöä.
Kroatian presidentti,Franjo Tudjman itsekin historioitsija, esittää uhreja olleen 35 000-40 000 henkilöä.
Stanfordin yliopiston tutkija Jozo Tomasevic esittää, että rajalle pyrki ehkä 200 000 henkilöä, joista puolet surmattiin.
Jugoslavian armeijan kenraali,Petar S. Brajovic joka oli itse mukana paikalla, sanoo, että uhreja oli 16. Vangeiksi otettiin hänen mukaansa 50 000 henkeä.
Vuonna 2001 Slovenian viranomaiset esittivät löytäneensä joukkosurman alueelta 296 joukkohautaa, joissa lepää arviolta 190 000 uhria. Lisäksi Teznon metsistä alueen liepeiltä on löytnyt 60 000 -80 000 uhrin jäännökset, joissa oli paljon myös lasten luita.