Alkuperäiskansa
Wikipedia
Alkuperäiskansalle on useita määritelmiä. Yleensä sillä tarkoitetaan jollakin alueella muita kansoja ennen asunutta kansaa. Nykyisin sanaa on käytetty yleensä myönteisessä merkityksessä, kun jotakin kansaa on haluttu tukea tai suojella valloittajilta tai voimakkaammilta kulttuureilta.
Alkuperäiskansaa ei pidä sekoittaa ns. varhaiskantaisiin yhteiskuntiin, jotka eivät juurikaan ole ottaneet käyttöön modernia teknologiaa. Osa alkuperäiskansoista on varhaiskantaisia, mutta osa elää modernissa yhteiskunnassa.
Alkuperäiskansa on määritelty esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksessa numero 169. Sen mukaan näille kansoille on ominaista, että ne polveutuvat väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyaikaisten valtionrajojen muodostumisen aikaan asui maassa. Toiseksi alkuperäiskansat ovat säilyttäneet kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset instituutionsa ja laitoksensa. Tällaiset määritelmät ovat kuitenkin tulkinnallisia, ja usein alkuperäiskansan status myönnetään tai kiistetään poliittisena päätöksenä. Pienten vähemmistökansojen voi olla edullista saada alkuperäiskansan status, sillä alkuperäiskansan statuksen omaavien oikeuksiin kiinnitetään usein erityistä huomiota. Esimerkiksi saamelaisille on myönnetty alkuperäiskansan status kaikissa Pohjoismaissa.
Kaikki kansat, joilla voisi olla siihen mahdollisuus, eivät kuitenkaan halua virallista alkuperäiskansan statusta tai näkevät sen loukkaavana. Tämä johtuu osittain mielleyhtymistä primitiivisyyteen ja alkeellisuuteen, jollaisiksi ei välttämättä haluta profiloitua. Tämä onkin alkuperäiskansoihin liittyvien, usein romanttisten ja ihannoivien mielikuvien varjopuoli.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Gáldu, alkuperäiskansojen oikeuksien osaamiskeskus (saameksi, norjaksi ja englanniksi)
