Ajoaine
Wikipedia
Ajoaine on raketin polttoaineen ja hapettimen yhdistelmä. Ajoaineen englanninkielinen nimi propellant kuvaa hyvin sitä, että ajoaine on raketin työntövoiman lähde.
Ajoaine voi olla kiinteä tai nestemäinen.
[muokkaa] Kiinteä ajoaine
Kiinteä ajoaine on joko jokin ruuti, esim. nitroselluloosa, tai muovi-alumiinikomposiitti. Kiinteä ajoaine sisältää hapettimen ja polttoaineen samassa materiaalissa. Tällainen rakettimoottori on hyvin yksinkertainen eikä tarvitse liikkuvia osia. Se sytytetään sytystyspanoksella eikä yleensä ole uudelleensytytettävissä.
Vanhimmat ruutiraketit ovat vähintään 800 vuotta sitten käytettyjä. Ne olivat kiinalaisten suunnittelemia ja valmistamia.
[muokkaa] Nestemäinen ajoaine
Nestemäinen ajoaine vaatii monimutkaisemman rakettimoottorin. Polttoaine ja hapetin ovat yleensä eri nesteet. Ne on pumpattava suurella paineella ajoainetankeista moottorin polttokammioon. Tämä vaatii tankkien paineistusta ja tyvin tehokkaita pumppuja (turbopumppu). Nesteajoaineen etu on sen antama suurempi ominaisimpulssi ja se, että nesteajoainetta voi käyttää polttokammion ja suuttimen jäähdytysnesteenä.
Monopropellantti on ajoaine joka sisältää sekä hapettimen että polttoaneen. Kuuluisin on hydratsiini. Sitä käyttävistä raketeista kuuluisin oli Kolmannen valtakunnan Messerschmitt Me 163 Komet-rakettihävittäjälentokone, joka jäi ainoaksi laatuaan. Myös typpihappo-seoksesta (RFNA-versio) voidaan tehdä monopropellantti. Sekin oli Kolmannessa valtakunnassa kehitetty tuote.
Yleisisin hapetin on nestehappi. Sitä tehokkampi olisi fluori, mutta sitä ei voi maapallolla käyttää sen myrkyllisyyden vuoksi.
Yleisimmät polttoaineet ovat kerosiini, alkoholi ja vety.
[muokkaa] Muita ajoaineita
Myös hybridiajoaineita on kokeiltu.
Satelliiteissa käytetään myös typpikaasua ilman palamista purkavia raketteja, trustereita.