A-10 Thunderbolt II

Wikipedia

A-10 Thunderbolt II

Thunderbolt-muodostelma

A-10 Thunderbolt II, yleiseltä lempinimeltään "Pahkasika" (Warthog), on ensimmäinen Yhdysvaltain ilmavoimien (USAF) lentokone, joka on erityisesti suunniteltu tukemaan maajoukkoja. Thunderbolt II on nimetty kuuluisan P-47 Thunderbolt hävittäjälentokoneen mukaan jota käytettiin toisen maailmansodan lopulla myös jalkaväen ilmatukena. Konetyyppi on erittäin kestävä, ja USAF sanookin koneen voivan menettää toisen moottorin, puolet peräsimistä, kaksi kolmasosaa siivestä ja palasia rungosta tuhoutumatta.

A-10 on suunniteltu toimimaan ketterästi hitaassa vauhdissa ja matalalla mahdollistaen tarkan tulitoiminnan. Koneen apu-, ase- ja omasuojajärjestelmät mahdollistavat koneen säilymisen toimintakuntoisena vaativissa taisteluolosuhteissa. Esimerkiksi ohjaamo on suojattu 17 mm vahvuisella "titaaniammeella". Kone on käyttökelpoinen kaikkia maakohteita vastaan, mutta erityisesti panssarivaunuja ja muita taisteluajoneuvoja vastaan. Pääase on Gatling-tyyppinen, 30mm General Electric GAU-8/A-tykki, jonka tulinopeus on liki 4200 laukausta minuutissa - tosin aseella ammutaan kahden sekunnin mittaisia purskeita ylikuumenemisen takia. Koko lentokone on suunniteltu tämän aseen ympärille. Tykissä käytetään kahta erilaista kovaa ampumatarviketta, jotka ovat PGU-13/B-mallinen sirpalesytytyskranaatti ja PGU-14/B-panssariammus, jonka penetraattori on valmistettu köyhdytetystä uraanista. Köyhdytetty uraani on tällä hetkellä tehokkain kineettiseen energiaan läpäisykykynsä perustavien ammusten penetraattorien valmistusmateriaali. Tavallisesti tykin ammussäiliöön ladataan ampumatarvikkeita siten, että jokaista sirpalekranaattia kohden on neljä panssariammusta. Urbaani legenda väittää, että jos Warthog kykenisi kantamaan tarpeeksi ammuksia ja ampumaan yhtämittaista tulitusta, se pysähtyisi ja lähtisi kulkemaan takaperin, mutta tämä ei pidä paikkaansa, vaikka tykin rekyyli lähes puolittaa vauhdin.

Thunderbolt II koneella on suuri toimintasäde ja pitkä oleskeluaika taistelualueella sen hitaudesta johtuen, mutta minkä ansiosta se voi pidemmän aikaa tulittaa vihollista. Sen lyhyt nousu- ja laskeutumiskiito mahdollistaa toiminnan rintamalinjan lähialueilla. Koneen huolto on mahdollista huonostikin varustelluissa tukikohdissa johtuen koneen yksinkertaisesta rakenteesta, esimerkiksi moottorit ovat identtiset.

Thunderbolt II:n kehitti Fairchild Republic Company. Sen ensilento tapahtui 10. toukokuuta 1972. A-10A:n tuotanto aloitettiin 1975. Toimitukset Yhdysvaltain ilmavoimille aloitettiin 1976 ja lopetettiin 1984.

[muokkaa] Liikanimi

A-10 liikanimen alkuperästä on liikkeellä useita huhuja. Yksi teoria väittää sen tulevan GAU-8/A-tykin äänestä joka on yllättävän matala ja muistuttaa sian röhkintää. Toisten väittämien mukaan liikanimi tulee kömpelöstä ulkomuodosta, johon kuuluvat mm. suorat siivet, yksinkertaisesti muotoiltu runko ja kuplamainen ohjaamo.

[muokkaa] Ominaisuudet

Siipien kärkiväli: 17,5 m
Pituus: 16,2 m
Korkeus: 5,3 m
Siipipinta-ala: 47,0 neliömetriä
Tyhjäpaino: 11 319 kg
Paino lastattuna: 21 315 kg
Maksimi lentoonlähtöpaino: 22 675 kg

Moottorit: Kaksi
Moottorityyppi: General Electric TF34-GE-100 suihkuturbiini
Työntövoima: 4 111 kg työntövoimaa kummassakin

Aseistus: Yksi seitsenputkinen 30 mm GAU-8/A-konetykki, tulinopeus 3900 laukausta minuutissa ja 7200 kg muuta aseistusta, ml. AGM-65 Maverick-ohjuksia, tavallisia tai täsmäpommeja, aktiivisia tai passiivisia maalinosoitussäiliöitä, ym.

Miehistö: Yksi