Wigwam (yhtye)
Wikipedia
| Wigwam | |
|---|---|
| Toiminnassa | 1969–1979, 1991-1993, 1999- |
| Kotipaikka | Suomi |
| Laulukieli | englanti, suomi |
| Tyylilaji | progressiivinen rock |
| Levy-yhtiö | Love, Warner, EMI, Major Leidén |
| Jäsenet | Ronnie Österberg Nikke Nikamo Mats Huldén Jim Pembroke Jukka Gustavson Pekka Pohjola Rekku Rechardt Måns Groundstroem Hessu Hietanen Jan Noponen Mikko Rintanen Kepa Kettunen Esa Kotilainen Jussi Kinnunen |
Wigwam on Helsingissä perustettu rockyhtye, jonka ensimmäinen aktiivinen kausi oli vuosina 1969 - 1979. Wigwamia pidetään melko yleisesti yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä suomalaisyhtyeistä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yhtyeen vaiheet
Wigwam muodostui vuosien 1968 lopulla ja 1969 alussa rumpali Ronnie Österbergin ympärille lähinnä muusikoista, jotka olivat soittaneet aiemmin Roosters- ja Blues Section -yhtyeissä. Wigwam esitti progressiivista rockia, jossa Jim Pembroken The Beatles - ja The Band -vaikutteiset laulut loivat tasapainoa Pekka Pohjolan ja Jukka Gustavsonin kokeilevammille sävellyksille. Tämän kokoonpanon tuotanto huipentui Being-albumiin (1974), jota monet pitävät Wigwamin parhaana.
Hetkellisen hajoamisen ja miehistönvaihdosten jälkeen Wigwam julkaisi vuonna 1975 tunnetuimman levynsä Nuclear Nightclub. Sillä yhtye siirtyi popahtavampaan suuntaan, kun laulunteosta vastasivat Pembroke ja Pekka Rechardt. Wigwamista toivottiin suomalaisen rockmusiikin ensimmäistä kansainvälistä menestystarinaa. Yhtye saikin Isossa-Britanniassa runsaasti kiitosta kriitikoilta. Merkittävää yleisönsuosiota Wigwam ei kuitenkaan englanninkielisessä maailmassa saavuttanut, ehkä taitamattoman markkinoinnin vuoksi.
Wigwamin toiminta hiipui 1970-luvun loppuun mennessä. 1970-luvun "klassisen" Wigwamin viimeinen levy oli Dark Album (1977). Österbergin menehdyttyä 1980 erkaantuivat jäsenet omille urilleen. Yhtye koottiin uudelleen 1990-luvun alkupuolella, josta lähtien se on jatkanut toimintaansa pitäen kuitenkin välillä pitkiä taukoja. Edesmenneen Österbergin korvasi rumpupallilla Jan Noponen, jonka tilalle vakiintui kuitenkin muutaman vuoden kuluessa Jari Kettunen. Kosketinsoittajina toimivat 1990-luvulla vuorotellen Heikki "Pedro" Hietanen sekä Mikko Rintanen, jotka kuitenkin korvasi 2000-luvun alussa yhtyeeseen palannut Wigwam-veteraani Esa Kotilainen. Lähes 30 vuotta yhtyeessä bassoa soittaneen Måns Groundstroemin jättäydyttyä vuonna 2003 sairauseläkkeelle hänet korvasi yhtyeen alkuperäisbasisti Mats Huldén. Viime vuosina yhtyeeltä on julkaistu muutamia kokoelmalevyjä, livelevy Wigwam Plays Wigwam Live (2001) sekä studiolevyt Titans Wheel (2002) ja Some Several Moons (2005).
[muokkaa] Jäsenet
Yhtyeen kokoonpano on vaihtunut useita kertoja. Kuuluisimmat kokoonpanot ovat Tombstone Valentine -, Fairyport - ja Being -levyjen Gustavson-Pembroke-Pohjola-Österberg ja Nuclear Nightclub - ja Dark Album -levyjen Groundstroem-Pembroke-Rechardt-Österberg -kokoonpanot.
[muokkaa] Rummut
- Ronald "Ronnie" Österberg (1968-1980)
- Jan Noponen (1991-1993)
- Jari "Kepa" Kettunen (1993-)
[muokkaa] Kitara
- Vladimir "Nikke" Nikamo (1968-1970)
- Pekka "Rekku" Rechardt (1974-)
[muokkaa] Basso
- Mats Huldén (1968-1970, 2004-)
- Pekka Pohjola (1970-1974)
- Måns "Måsse" Groundstroem (1974-2003)
- Jussi Kinnunen (2003-2004)
[muokkaa] Laulu
- Jim Pembroke (1969-)
- Jukka "Gutsi" Gustavson (1969-1974)
[muokkaa] Kosketinsoittimet
- Jukka "Gutsi" Gustavson (1969-1974)
- Jim Pembroke (1972-)
- Heikki "Hessu/Pedro" Hietanen (1975-1977, 1991-1992, 1999-2000)
- Mikko Rintanen (1992-1993)
- Esa Kotilainen (2001-)
[muokkaa] Vierailleet muusikot, jotka eivät olleet varsinaisia jäseniä
- Jukka Tolonen kitara (1970-1974)
- Esa Kotilainen koskettimet (1974-1975, 1977)
[muokkaa] Diskografia
- Hard N' Horny (1969)
- Tombstone Valentine (1970)
- Fairyport (1971)
- Wigwam (1972, kokoelma)
- Being (1974)
- Live Music From The Twilight Zone (1975)
- Nuclear Nightclub (1975)
- The Lucky Golden Stripes And Starpose (1976)
- Dark Album (1977)
- Rumours On The Rebound (1979, kokoelma)
- Classics - The Rarest (1990, kokoelma)
- Light Ages (1993)
- Highlights (1996, kokoelma)
- Fresh Garbage - Rarities 1969-1977 (2000, kokoelma)
- Wigwam Plays Wigwam - Live (2001)
- Titans Wheel (2002)
- Some Several Moons (2005)
[muokkaa] Jim Pembroke & Wigwam
Seuraavilla Jim Pembroken soololevyillä soittajina on Wigwamin kokoonpano ilmestysaikanaan (vierailijoita ja pieniä muutoksia lukuun ottamatta).
- Hot Thumbs O'Riley: Wicked Ivory (1972)
- Jim Pembroke & Wigwam: Pigworm (1974)
- Jim Pembroke: Corporal Cauliflowers Mental Function (1977)
[muokkaa] Kirjallisuutta
Mikko Meriläinen; Wigwam; Kustannusosakeyhtiö Nemo; 03/2006
