The Legend of Zelda (pelisarja)

Wikipedia

The Legend of Zelda on eräs Nintendon tunnetuimmista ja arvostetuimmista videopelisarjoista. Shigeru Miyamoton luoman sarjan pelit sijoittuvat fantasiamaailmaan, tavallisesti Hyrulen kuningaskuntaan, ja ne ovat luonteeltaan roolipelimäisiä elementtejä sisältäviä toimintaseikkailuja. Peleissä on nähtävissä vaikutteita Tolkienilta, mutta Miyamoton itsensä mukaan pääasiallinen inspiraatio peleihin on saatu Miyamoton lapsuuden kodin takana sijaitsevasta metsästä. Pelien musiikit on säveltänyt Koji Kondo. The Legend of Zelda -pelejä voidaan pitää eräänä vaikuttavimmista pelisarjoista lukuisten yksittäisten huippupelien, kaksikymmenvuotisen historian ja suuren, maailmanlaajuisen ihailijakunnan ansiosta. Sarjan pelejä oli vuoden 2005 syksyyn mennessä myyty 47 miljoonaa kappaletta^[1].

Sisällysluettelo 1 Yleistä 1.1 Tarina 1.2 Pelin kulku 1.3 Vaikutteet 2 Sarjan pelejä 3 Historia 4 Kronologia 5 Animaatiosarja ja kirjallisuus 6 Zelda muissa medioissa 7 Lähteet 8 Katso myös 9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Yleistä

The Legend of Zelda -pelien sankarina toimii Link-niminen poika. Linkin tehtävänä on tavallisesti pelastaa Prinsessa Zelda ja Hyrulen valtakunta voimakkaan taikurin ja varkaan Ganonin ilkeiltä suunnitelmilta. Ensimmäiset Zelda-pelit olivat tarinaltaan suoraviivaisia prinsessan pelastustehtäviä, myöhemmin tarinat ovat mutkistuneet ja monipuolistuneet. Peleissä Link’s Awakening ja Majora’s Mask Prinsessa Zeldalla ei ole osaa, muutamissa peleissä näyttämönä ei toimi Hyrule. Ganonin sijaan päävastuksena on uudemmissa peleissä tavattu Vaati-niminen taikuri.

[muokkaa] Tarina

Monissa peleissä tapahtumat sijoittuvat Triforcen ympärille, joka on pyhä esine pitäen sisällään suuria maagisia voimia. Triforce koostuu kolmesta osasta, Voimasta, Viisaudesta ja Rohkeudesta. Jakautuneena osat vaikuttavat tätä hallussaan pitävän henkilön ominaisuuksiin. Peleissä, joissa keskushahmoilla on Triforcen osia, Linkillä on usein rohkeuden, Zeldalla viisauden ja Ganonilla voiman osa. Yhdistynyt Triforce toteuttaa haltijansa toiveet.

Hyrulen fantasiamaailma sisältää vaihtelevaa maastoa ja monenlaisia ilmastoalueita ja pitää sisällään monimuotoista elämää erilaisten hirviöiden ja ihmisten kaltaisten olentojen muodossa. Hyrulen maantieteellinen koostumus vaihtelee pelistä toiseen, mutta muutamat alueet (Kadonnut metsä, Kuolemanvuori, Hylian järvi) esiintyvät lähes kaikissa peleissä.

[muokkaa] Pelin kulku

Zelda-pelit sisältävät ongelmanratkaisua, taistelukohtauksia ja uusien alueiden tutkimista. Pelimekaniikka on säilynyt samantyyppisenä läpi sarjan, uusien pelien tuodessa lisäyksiä Linkin liikkuvuuteen ja elementtejä pelimaailmaan. Kaava on tehnyt Zelda-peleistä erään Nintendon menestyneimmistä pelisarjoista Marion, Metroidin ja Pokémonin ohella. Tyypillinen pelimekaniikan ominaisuus on Linkin kyky muuntaa itsensä tai maailma ympärillään toiseksi. The Minish Capissa Link voi kutistaa itsensä peukaloisen kokoiseksi, Majora's Maskissa Link voi muuttaa rotuaan, Oracle of Seasonsissa Link kontrolloi vuodenaikoja ja A Link to the Pastissa Link voi liikkua valon ja pimeyden rinnakkaismaailmojen välillä. Pelin voittamiseksi muuntautumisominaisuutta on osattava käyttää neuvokkaasti.

Päätehtävän lisäksi Zelda-pelit sisältävät pienempiä seikkailuja, joiden suorittaminen ei ole pelin läpäisemisen kannalta välttämätöntä. Sivuseikkailujen läpikäyminen tavallisesti auttaa päätehtävän suorittamisessa palkitsemalla pelaajan uusilla esineillä, ominaisuuksilla tai taidoilla. Uudemmissa Zelda-peleissä toistuvasti esiintyvä sivutehtävä on vaihtokauppaketju, jossa Link löytää esineen, jonka annettuaan oikealle henkilölle saa tilalle uuden esineen. Ketju jatkuu, kunnes lopulta Link saa itselleen hyödyllisen esineen, usein voimakkaan aseen. Muita sivuseikkailun aiheita ovat erilaiset kilpailut, kadonneiden esineiden tai ihmisten etsintä tai yksittäiset ongelmanratkaisutehtävät.

[muokkaa] Vaikutteet

Zelda-pelien luoja Miyamoto on saanut inspiraatiota pelien luomiseen lapsuuden ajan kokemuksistaan. Maalaisympäristössä varttunut Miyamoto kävi lukuisilla tutkimusretkillä kotinsa lähistöllä sijaitsevassa metsässä. Metsän tunnelma ja luonnon tarjoama jännitys on jättänyt vaikutuksensa Miyamoton työhön^[2]. Zelda-peleissä on nähtävissä piirteitä japanilaisesta perinteestä, skandinaavisesta muinaisuskosta ja keskiaikaisesta eurooppalaisesta kulttuurista. Miyamoto antoi pelisarjalle nimen Zelda F. Scott Fitzgeraldin vaimon Zeldan mukaan.

[muokkaa] Sarjan pelejä

Seuraavassa luettelossa ovat sarjan pääosat, ilmestymispäivä ja alusta.

Pelin nimi	Julkaisuvuosi	Alusta
The Hyrule Fantasy: ゼルダの伝説 (Zeruda no Densetsu) – Japani The Legend of Zelda – Amerikka, Eurooppa	21. huhtikuuta 1986 – Japani kesäkuu 1987 – Amerikka 1987 – Eurooppa	Famicom Disk System – Japani Nintendo Entertainment System – Amerikka, Eurooppa
The Legend of Zelda 2: リンクの冒険 (Rinku no Bouken) – Japani Zelda II: The Adventure of Link – Amerikka, Eurooppa	14. tammikuuta 1987 – Japani Joulukuu 1988 – Amerikka 1988 – Eurooppa	Famicom Disk System – Japani Nintendo Entertainment System – Amerikka, Eurooppa
ゼルダの伝説 神々のトライフォース (Zeruda no Densetsu Kamigami no Toraifoosu) – Japani A Link to the Past – Amerikka, Eurooppa	21. marraskuuta 1991 – Japani Huhtikuu 1992 – Amerikka 24. syyskuuta 1992 – Eurooppa	Super Nintendo Entertainment System
ゼルダの伝説 夢をみる島 (Zeruda no Densetsu Yume wo Miru Shima) – Japani Link's Awakening – Amerikka, Eurooppa	6. kesäkuuta 1993 – Japani Elokuu 1993 – Amerikka 18. marraskuuta 1993 – Eurooppa	Game Boy
ゼルダの伝説 時のオカリナ (Zeruda no Densetsu Toki no Okarina) – Japani Ocarina of Time – Amerikka, Eurooppa	21. marraskuuta 1998 – Japani 23. marraskuuta 1998 – Amerikka 11. joulukuuta 1998 – Eurooppa	Nintendo 64
ゼルダの伝説 ムジュラの仮面 (Zeruda no Densetsu Mujura no Kamen) – Japani Majora's Mask – Amerikka, Eurooppa	27. huhtikuuta 2000 – Japani 26. lokakuuta 2000 – Amerikka 17. marraskuuta 2000 – Eurooppa	Nintendo 64
ゼルダの伝説 ふしぎの木の実 大地の章 (Zeruda no Densetsu Fushigi no Ki no Mi Daichi no Shou) – Japani Oracle of Seasons – Amerikka, Eurooppa	27. helmikuuta 2001 – Japani 14. toukokuuta 2001 – Amerikka 4. lokakuuta 2001 – Eurooppa	Game Boy Color
ゼルダの伝説 ふしぎの木の実 時空の章) (Zeruda no Densetsu Fushigi no Ki no Mi Jikuu no Shou) – Japani Oracle of Ages – Amerikka, Eurooppa	27. helmikuuta 2001 – Japani 14. toukokuuta 2001 – Amerikka 4. lokakuuta 2001 – Eurooppa	Game Boy Color
ゼルダの伝説 4つの剣 (Zeruda no Densetsu Yottsu no Tsurugi) – Japani Four Swords – Amerikka, Eurooppa	2. joulukuuta 2002 – Amerikka 14. maaliskuuta 2003 – Japani 28. maaliskuuta 2003 – Eurooppa	Game Boy Advance
ゼルダの伝説 風のタクト (Zeruda no Densetsu Kaze no Takuto) – Japani The Wind Waker – Amerikka, Eurooppa	13. joulukuuta 2002 – Japani 24. maaliskuuta 2003 – Amerikka 3. toukokuuta 2003 – Eurooppa	Nintendo GameCube
ゼルダの伝説 4つの剣+ (Zeruda no Densetsu Yottsu no Tsurugi +) – Japani Four Swords Adventures – Amerikka, Eurooppa	18. maaliskuuta 2004 – Japani 7. kesäkuuta 2004 – Amerikka 7. tammikuuta 2005 – Eurooppa	Nintendo GameCube
ゼルダの伝説 ふしぎのぼうし (Zeruda no Densetsu Fushigi no Boushi) – Japani The Minish Cap – Amerikka, Eurooppa	4. marraskuuta 2004 – Japani 12. marraskuuta 2004 – Europe 10. tammikuuta 2005 – Amerikka	Game Boy Advance
ゼルダの伝説 トワイライトプリンセス (Zeruda no Densetsu Towairaito Purinsesu) – Japani Twilight Princess – Eurooppa, Amerikka	Wii 19. marraskuuta 2006 – Amerikka 8. joulukuuta 2006 – Eurooppa 2. joulukuuta 2006 – Japani GameCube 2. joulukuuta 2006 – Japani 12. joulukuuta – Amerikka 15. joulukuuta 2006 – Eurooppa	Nintendo GameCube, Wii
Phantom Hourglass	Syksy 2007[3]	Nintendo DS
The Legend of Zelda (Wii)	Ei tiedossa.	Wii

Lisäksi vuonna 1989 Nintendo julkaisi Zelda-nimisen Game & Watch -elektroniikkapelin. Peleistä on myös tehty useita remake-versioita sekä yksi kokoelma.

• The Legend of Zelda: Link's Awakening DX (Game Boy Color, 1998)
• The Legend of Zelda (Game Boy Advance, 2004 Classic NES Series)
• Zelda II: The Adventure of Link (Game Boy Advance, 2004 Classic NES Series)
• The Legend of Zelda: A Link to the Past (Pelin Four Swords mukana, Game Boy Advance, 2002))
• The Legend of Zelda: Ocarina of Time (Master Quest, Suomessa pelin Wind Waker mukana 2003)
• The Legend of Zelda: Collector's Edition (Gamecube, 2003)

Zelda-pelejä on julkaistu myös edesmenneelle Philips CD-i konsolille. Nämä pelit poikkesivat alkuperäisistä ja niitä ei lasketa pelien kronologiaan. Pelejä julkaistiin yhteensä kolme, mutta niitä pidetään fanien keskuudessa lähinnä vitsinä.

• Link: The faces of Evil (CD-i, 1993)
• Zelda: The Wand of Gamelon (CD-i, 1993)
• Zelda's Adventure (CD-i, 1995)

[muokkaa] Historia

The Legend of Zelda oli ilmestyessään vuonna 1986 poikkeus toimintaseikkailujen joukossa ja sen sisältämät ideat ja pelimekanismit siirtyivät moniin peleihin. Aikanaan erittäin edistyksellisenä pidetty peli sisälsi laajan, tutkittavan maailman, siinä pystyi käyttämään monenlaisia esineitä ja pelin saattoi tallentaa pelikasetissa olevan pariston ansiosta. Läpipeluun jälkeen seuraava peli oli hieman erilainen, mikä houkutteli uudelleenpelaamiseen. Teknisten keksintöjen lisäksi The Legend of Zeldan pelimekaniikka, joka sisälsi esineiden etsintää, ongelmanratkaisua, reaaliaikaista taistelua ja vuorovaikutusta pelimaailman kanssa, houkutteli pelaajia ja muut pelinvalmistajat kopioivat ideoita innokkaasti.

Sarjan toinen peli, Zelda II: The Adventure of Link, erosi suuresti ensimmäisestä ja myös myöhemmistä peleistä roolipelimäisten elementtiensä ja sivusta kuvatun toiminnan ansiosta. Tämän johdosta peliä pidetään poikkeuksena Zelda-sarjassa, vaikkakin se oli monien muiden Zelda-pelien tavoin aikanaan myyntimenestys ja keräsi laajan kannattajakunnan. Kahden ensimmäisen Zelda-pelin kultaiset pelikasetit erosivat näyttävästi NES-pelikasettien tavanomaisesta tummanharmaasta sävystä.

Neljän vuoden kuluttua A Link to the Past palautti ruutuun ylhäältä seuratun toiminnan ja sisälsi ensimmäisenä Zelda-pelinä kaksitahoisen maailman, jossa pelaaja saattoi taikapeilin avulla siirtyä rinnakkaistodellisuuksien välillä. Peli julkaistiin myöhemmin myös Game Boy Advancelle. Ensimmäinen Game Boylle julkaistu Zelda-peli oli vuonna 1993 ilmestynyt Link's Awakening, josta päivitetty versio Link's Awakening DX korjasi ohjelmointivirheitä ja sisälsi muutamia lisäyksiä.

Zelda siirtyi kolmiulotteiseen pelinkulkuun Ocarina of Timen myötä. Peli siirsi edellisistä Zeldoista tutut elementit kolmiulotteiseen maailmaan ja käytti uusia ideoita kolmiulotteisen pelin ohjaamiseen. Kohteen lukitseminen kohdisti pelaajan toiminnot tiettyyn viholliseen kameran suunnasta riippumatta ja mahdollisti uudenlaisen miekkailutekniikan sekä muiden aseiden käytön kolmiulotteisessa maailmassa. Ocarina of Time oli menestys sekä kaupallisesti että kriitikoiden silmissä. Peliä on sanottu (monien muiden pelien ohella) maailman parhaaksi videopeliksi, ja se on saanut huippupisteitä useiden pelilehtien arvosteluissa. Ocarina of Time julkaistiin uudelleen The Wind Wakerin Euroopan- ja Yhdysvaltain versioiden erikoispainoksissa.

The Legend of Zelda: Majora's Mask käytti myös Ocarina of Timen kolmiulotteista maisemaa, mutta sen tarina on poikkeus Zelda-pelien joukossa. Majora's Maskin tavallista synkempi maailma sekä kuolemaan ja tragediaan liittyvä teema aiheutti ristiriitaisia tunteita Zelda-fanien keskuudessa. Peli sisälsi myös useita aikarajattuja tehtäviä, joka muutamaa sivuseikkailua lukuun ottamatta on harvinaista Zelda-peleissä.

Ensimmäiset virallisesti muun kuin Nintendon kehittämät Zelda-pelit olivat samanaikaisesti julkaistut Oracle of Ages ja Oracle of Seasons. Pelit kehitti Flagship, mutta tuottamisesta huolehti Miyamoto edellisten pelien tapaan. Pelejä kritisoitiin ennen julkaisua rahastuksesta ja kahden pelin samanaikaista julkaisua verrattiin Pokémon-peleihin. Oracle of Ages ja Oracle of Seasons liittyvät tarinallisesti yhteen, mutta ovat kumpikin oma kokonaisuutensa.

Seuraavan Zelda-pelin uskottiin olevan teknisesti paranneltu versio edellisistä N64-konsolin peleistä. Nintendo yllätti fanit esittelemällä The Wind Wakerin, kolmiulotteisen toimintaseikkailun, joka oli toteutettu sarjakuvamaisella grafiikalla. Ennen pelin julkaisua erikoisen graafisen ilmaisun epäiltiin vaikeuttavan itse pelaamista, mutta julkaisunsa jälkeen peli sai loistavia arvosteluja.

[muokkaa] Kronologia

Zelda-pelien juonet eivät ole kronologisesti yhtenäisiä. Eri pelit voivat sijoittua ajallisesti satoja tai tuhansia vuosia erilleen, vaikka ne sisältävät usein paljon tuttuja elementtejä. Linkejä, Zeldoja ja muita hahmoja on useita. Uudessa pelissä kuvatut yhteydet edellisiin peleihin saattavat menettää merkityksensä seuraavan pelin ilmestyessä. Miyamoto ei ole juurikaan kommentoinut pelien kronologista järjestystä. Pelien ohjevihkoset ja Nintendon tiedotteet ovat tavallisesti muiden kuin pelintekijöiden laatimia ja sisältävät ristiriitaista tietoa^[4].

Aikajärjestyksessä ensimmäisenä pelinä pidetään tavallisesti joko Ocarina of Timeä tai The Minish Capia, sillä niissä esitetään päävihollisen (Ganon tai Vaati) varhaiset vaiheet. Myöhäisinä peleinä pidetään The Legend of Zelda: The Wind Wakeria, sillä se tapahtuu satoja vuosia Ocarina of Timen jälkeen ja Four Swordsia Eiji Aonuman ilmoitettua vuonna 2004 sen olevan aikajärjestyksessä viimeinen Zelda-peli.

Selvän kronologian puutetta on fanien keskuudessa selitetty seikalla, että pelit ovat sisällöltään legendoja, jotka muuttuvat ajan myötä. Erään näkemyksen mukaan Triforcen, Linkin, Ganonin ja Zeldan yhtä kohtaamista kerrotaan aikakausien kuluessa eri tavoilla. Suurin syy tarinan epäloogisuuksiin ovat 90-luvun alun huolettomat kielenkääntömenetelmät. Miyamoton mukaan pelien yhteydet toisiinsa on dokumentoitu^[5], mutta tarkempia tietoja aikajärjestyksestä tai muista yhteyksistä, jotka eivät ole ilmeisiä peleistä itsestään löytyvien vihjeiden perusteella, ei ole saatettu julkisuuteen.

[muokkaa] Animaatiosarja ja kirjallisuus

Vuonna 1989 DiC loi löyhästi ensimmäiseen Zelda-peliin pohjaten animaatiosarjan, joka nähtiin Super Mario Brothers' Super Show'n yhteydessä. Jaksot esitettiin Yhdysvaltain televisiossa vuosina 1989 ja 1990^[6]. Animaatio oli laadultaan DiC:n parhaimmistoa, mutta sitä ehdittiin tehdä vain 13 jakson verran, kun Mario ja Captain-N ohjelmat yhdistyivät 1990 luoden ohjelmakokonaisuuden Captain-N and the Adventures of the Super Mario Bros. 3. Sarjan päähahmot (Link, Zelda ja Ganon) esiintyivät neljässä Captain-N-sarjan toisen tuotantokauden jaksossa^[7].

Valiant Comics julkaisi viisi Zelda Comics -nimistä sarjakuvalehteä vuonna 1990. Jokaisessa lehdessä oli kaksi kymmensivuista tarinaa ja kahdestä kolmeen lyhyttä tarinaa. Valiant Comicsin toisessa sarjakuvalehdessä, The Nintendo Comic Systemissä, julkaistiin myös kymmensivuisia Zelda-tarinoita^[8]. Nintendo julkaisi vuosina 1991 ja 1992 12 seikkailukirjaa nimeltään Adventure Books, joista kaksi oli Zelda-aiheisia^[9]. Nintendo Power -lehden numeroissa 32-44 julkaistiin A Link to the Pastiin pohjautuvia sarjakuvia^[10].

Painettujen läpipeluuohjekirjojen lisäksi Zelda-aiheesta on kirjoitettu kaksi romaania, lastenkirja Jack C. Harris (1991): Molblin's Magic Spear. Golden Books. ISBN 0307125718. ^[11] ja Ocarina of Timen tarinan kertova Jason R. Rich (1998): The Legend of Zelda: Ocarina of Time - Pathways to Adventure. Sybex Inc. ISBN 078212478X. ^[12].

[muokkaa] Zelda muissa medioissa

• Joe Pleiman, bostonilainen ääniteknikko ja säveltäjä julkaisi vuonna 1998 albumin The Rabbit Joint. Levy sisälsi Zelda-aiheisen kappaleen, joka myöhemmin levisi vertaisverkoissa sisältäen virheellisen viittauksen System of a Downiin, jolla ei ollut mitään tekemistä kappaleen kanssa. Kappaleesta on löydettävissä useita videoversioita, joista tunnetuin on Josh Pauldingin käsialaa.
• Tehotyttöjen pormestari pelaa eräässä jaksossa Ocarina of Timeä muistuttavaa videopeliä^[13].
• Super Smash Bros. Meleessä pelattavina hahmoina ovat Link, nuori Link, Prinsessa Zelda, Ganon ja Sheik.
• World of Warcraft sisältää Linken-nimisen maahisen (gnome), joka muistuttaa Linkiä. Linken antaa pelaajalle tehtäviä, joiden nimet ovat vanhojen Zelda-pelien lyhyitä dialogeja. Pelaajan löydettyä Triforcea muistuttavan esineen Linken antaa Linkenin bumerangin ja Linkenin mestarien miekan. Pelaaja saa myös valokuvan, jossa Linken seisoo naispuolisen maahisen vieressä, joka muistuttaa Prinsessa Zeldaa.
• Vuonna 2000 Nintendo julkaisi VHSllä dokumenttielokuvan Zelda-sarjasta. Dokumenttia parannettiin ja se julkaistiin uudelleen DVDllä ennen The Wind Wakerin julkaisua. Elokuva on saatavilla vain japaniksi ja sen voi löytää Google Videosta tai The Hylia -sivustolta.
• GameFAQs-sivuston käyttäjät äänestivät heinäkuussa 2006 The Legend of Zeldan kaikkien aikojen parhaaksi pelisarjaksi^[14].

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ David Low, Australia's PAL Gaming Network
2. ↑ Carl Johnson, Miyamoto Shrine
3. ↑ Nintendo.com
4. ↑ Mike Damiani, "Lost in Translation", The Hylia -verkkosivusto
5. ↑ Miyamoto, Superplay Magazine 23. maaliskuuta 2003
6. ↑ Continuity FAQ V.1.10, Hyrule: The Land of Zelda
7. ↑ Captain N - Television Series - Episode Guide, www.captainn.net
8. ↑ Continuity FAQ V.1.10, Hyrule: The Land of Zelda
9. ↑ Demian Katz, Nintendo Adventure Books
10. ↑ Continuity FAQ V.1.10, Hyrule: The Land of Zelda
11. ↑ Michigan State University Libraries, Index to Comic Art Collection
12. ↑ http://www.jasonrich.com/zelda-book.htm
13. ↑ Kuvakaappaus televisio-ohjelmasta, www.zelda.com.br
14. ↑ GameFAQs news, 2. elokuuta 2006

[muokkaa] Katso myös

• The Legend of Zelda -pelisarjan hahmot
• The Legend of Zelda -pelisarjan rodut
• The Legend of Zelda -pelisarjan hirviöt
• Link, pelisarjan sankari
• Hyrule, pelisarjan pääasiallinen tapahtumapaikka

[muokkaa] Aiheesta muualla

• http://www.zelda.com/
• http://www.zeldauniverse.net/
• http://www.zeldapower.com/
• http://www.hyrule.net/
• http://www.landofthelegend.net/Hyrule