Rauli Badding Somerjoki
Wikipedia
| Rauli Badding Somerjoki | |
|---|---|
 |
|
| Syntymänimi | Rauli Aarre Tapani Somerjoki |
| Asuinkunta | Somero, myöhemmin Helsinki |
| Syntynyt | 30. elokuuta, 1947. Helsinki |
| Kuollut | 14. tammikuuta, 1987. Helsinki (sairauskohtaukseen) |
| Tyylilaji | Suomirock, iskelmä |
| Aktiivivuodet | 1966 - 1987 |
| Levy-yhtiö(t) | Love Records, Johanna Kustannus, Minimusic, Dojo AAB-Tuotanto |
|
Rauli Aarre Tapani "Badding" Somerjoki (s. 30. elokuuta 1947 Somero – k. 14. tammikuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen laulaja. Hänen tunnetuimpia kappaleitaan ovat muun muassa "Fiilaten ja höyläten", "Paratiisi", "Bensaa suonissa", "Ikkunaprinsessa", "Tähdet tähdet" ja "Laivat".
[muokkaa] Elämä ja ura
[muokkaa] Lapsuus ja nuoruus
Rauli oli perheen viidestä lapsesta keskimmäinen. Perheen toimeentulo oli niukkaa, mutta keskinäiset lämpimät välit korvasivat paljon. Rauli kävi neljä vuotta Hirsjärven kansakoulua Somerolla. Hän oli myös innokas piirtäjä ja kirjoittaja, joka sepitteli tarinoita, runoja ja varsinkin sarjakuvia. Hän toimitti myös omaa lehteä.
[muokkaa] Ensimmäinen yhtye
Somerjoki siirtyi opiskelemaan Someron yhteiskouluun 1958. Siellä hän kävi keskikoulun, jonka aikana hän jäi pari kertaa luokalle. Keskikoulun viimeisellä luokalla sai alkunsa myös ensimmäinen yhtye The Five Yes (1963). Samalla luokalla Raulin kanssa opiskelivat Pentti Aho, Seppo Laine ja Sigge Jokila. Tämä ryhmä vahvistettuna Kari Somerjoella ja Kauko Laineella aloitti harjoittelun. Sigge Jokila lopetti pian, ja Rauli vaihtoi paikkaa Karin kanssa eli siirtyi rumpupatteriston takaa solistiksi.
Yhtyeen harjoitustila oli Laineen omakotitalon yläkerrassa. Se oli yhtyeen kannalta erinomainen asia, sillä rautalankamusiikki herätti maalaispaikkakunnalla tuolloin jonkin verran paheksuntaa, eikä tilaa olisi varmaan mistään muualta saatu ilmaiseksi, ja pojat olivat tuolloin köyhiä.
Yhtyeellä oli useita esiintymisiä lähiseudun tanssilavoilla ja koulujuhlissa. Siksi ohjelmistossa oli rockin lisäksi myös perinteistä tanssimusiikkia. Rajumpaan musiikkiin siirryttiin, kun kuvaan tuli mukaan M. A. Numminen.
Numminen sai järjestetyksi esiintymisiä Viisi vierasta miestä -orkesterilleen, joka koostui lähinnä "The Five Yesin" soittajista. Esiintyminen Jyväskylän kulttuuripäivillä (1966) oli skandaali. Päiviä kutsuttiin lehdistössä "Jyväskylän skandaalikulttuuripäiviksi". Nummisen esittämä "Mitä nuoren aviomiehen tulee muistaa" ja Raulin laulama "Jenkka ulkosynnyttimistä" saivat aikaan poliisin kutsumisen paikalle ja esityksen keskeyttämisen. Syyte jäi kuitenkin lopulta nostamatta.
[muokkaa] "Suomen Talvisota"
Nummisen kautta Rauli tutustui Vanhalla Ylioppilastalolla vastakulttuurin edustajiin. Numminen kiinnostui underground-liikkeestä, ja hänestä tuli liikkeen käytännön työn johtohahmo. Hän keksi U-ryhmälle nimen Suomen Talvisota 1939–1940.
Suomen Talvisota -kokoonpanossa esiintyi Raulin lisäksi Pentti Aho, Arto Koskinen ja Heikki Kasari. Ryhmän kirjallisesta puolesta vastasivat turkulaisrunoilijat Markku Into ja Jarkko Laine.
Suomen Talvisota esiintyi Nuoren Voiman Liiton valtakunnallisilla juhlilla. Toiminnanjohtaja Kai Linnilä pyysi poikia mukaan liiton lehden äänilevyliitteeseen tulevalle levylle. Tälle levylle Rauli lauloi kaksi kappaletta: "Vihreä valta" ja "Mielitauti-Rock". Sävellykset olivat Raulin ja sanoitukset Nummisen.
Talvisota julkaisi myös albumin 1970. Kekkonen-rockin lauloi Pole Ojanen, vaikka sitä luullaan joskus edelleenkin Raulin laulamaksi. Talvisota lopetti esiintymiset 1970.
Talvisodassa esiintyminen ei suoranaisesti vaikuttanut Raulin soolouraan, sillä julkisuus rajoittui melko pieniin yliopistopiireihin.
Rauli osallistui moniin M. A. Nummisen tuotantoihin lastenlauluista yhteiskunnallisesti kantaaottaviin kappaleisiin. Lastenlevyillä Iso mies ja keijukainen sekä Niemisen pojat ja naapurin äijä Rauli lauloi kuusi säveltämäänsä kappaletta. Hän oli mukana myös kahdella seksiä käsittelevällä äänitteellä: Isojen poikien laulut ja Medisiinari-lehden seksinumeron äänilevyliitteellä.
[muokkaa] Sooloura
[muokkaa] Soolouran alkuaika
Ensimmäinen levy, jolla Somerjoki oli mukana, äänitettiin elokuussa 1966, jolloin Rauli lauloi laulun "Laki epäsiveellisten julkaisujen ehkäisemiseksi". Levyn muut laulut esitti M. A. Numminen. Yleisradion ohjelmaneuvosto kielsi levyn esittämisen kappaleiden epäsiveellisyyteen vedoten. Somerjoen laulun sanat olivat kuitenkin suoraan Suomen laista.
Baddingin ensimmäinen oma levy oli 1970 ilmestynyt single "Mun sormuksein"/"Sulamith", mikä oli Raulin oma valinta, sillä "Mun sormuksein" oli hänelle tuttu jo The Five Yesin ajoilta. Levyn myynti oli vähäistä, mutta "Mun sormuksein" kappaleesta tuli pieni radiomenestys. Rauli tuli omalla nimellään ihmisten tietoisuuteen ensimmäistä kertaa. Kesäksi Somerjoki kiinnitettiin Kristianin kesäshow'hun, ja elokuussa hän esiintyi ensimmäisillä Ruisrock-festivaaleilla Turun Ruissalossa.
Kesäksi 1971 saatiin jakeluun ensimmäinen LP, Synnyin rokkaamaan. Levy sisälsi Chuck Berryn ja Elviksen kappaleita suomennettuna. Mukana oli myös kaksi Somerjoen omaa laulua "Valot" ja "Pikku neitsyt". Levy ei ollut menestys, mutta taustoja kehuttiin, eikä Rauliakaan aivan surkeaksi haukuttu. Numminen lupasi Raulille, että levyjä tehtäisiin lisää. Yleisön Badding-nälkää tyydyttämään julkaistiin Näin käy rock & roll-LP, joka sisälsi keskeiset 1970-luvun kappaleet ”Fiilaten ja höyläten” ja ”Paratiisi”, joka oli Teoston tilastojen mukaan vuonna 2004 Suomen esitetyin sävellys [1]. M.A. Numminen lähetti Somerjoen lauluja postissa myös Elvikselle, jotta tämä olisi esittänyt niitä. Vastaanottajan reaktiota ei tiedetä.
Somerjoen taustayhtyeenä uran alkuvaiheessa (1970) oli Oy Niittisydän Ab. Yhtyeessä oli muutama The Five Yesin soittaja, ja muutkin olivat somerolaisia. Yhtye esiintyi melko ahkerasti. Yhteistyö loppui muiden kyllästyttyä Somerjoen oikutteluun niin matkaan lähdettäessä kuin esiintyessäkin. Badding alkoi myös käyttää runsaasti alkoholia.
Vuonna 1973 Somerjoki osallistui Syksyn säveleen kappaleella "Ja rokki soi", jonka sanat ja sävelmä ovat Matin ja Tepon käsialaa. Rauli sijoittui kilpailussa kuudenneksi, mutta kun kappale levytettiin, sen suosio yllätti levy-yhtiö Love Recordsin. Aineistoa uutta LP-levyä varten ei ollut, joten korvikkeena käytettiin vanhaa levyä "Synnyin rokkaamaan", joka myikin moninkertaisesti ensimmäiseen ilmestymiseensä verrattuna.
Sitten tuottaja Atte Blom löysi Yhdysvaltojen matkaltaan Somerjoelle sopivan kappaleen, josta tuli suomeksi Fiilaten ja höyläten.. Se saatiin markkinoille huhtikuussa 1973. Intro-nimisessä nuortenlehdessä se valittiin ykköseksi jo toukokuussa, ja heinäkuussa se oli Jokamiehen sävelradion suosituin levy. Seksuaalinen vapautuminen oli päivän sana, ja laulu upposi yleisöön. Fiilaten ja höyläten alkoi pudota listoilta vasta joulukuussa. Suosikin vuoden 1973 Grand Prixissä, kappale oli ylivoimaisesti suosituin. Suosituimmasta mieslaulajasta äänestettäessä Kirka oli niukasti ykkönen ja Somerjoki kakkonen.
Niittisydämen jälkeen Raulilla ja Kari Somerjoella oli tanssiyhtye, jota myytiin Baddingin nimellä. Fiilaten ja höyläten -levyn suosion jälkeen yleisö alkoi vaatia Raulilta rajumpaa rokkia, minkä vuoksi alettiin koota rockyhtyettä.
Uusi yhtye aloitti St. Devils -nimisenä, mutta myöhemmin yhtyeen nimeksi vakiintui Money. Esiintymistahti oli kova, sillä esiintymisiä saattoi olla jopa kolmekin illassa. Money kiersi keskiviikosta sunnuntaihin. Lisäksi Raulilla oli solistiesiintymisiä, joihin tarvittiin joskus jopa pienkonetta.
Seuraavaksi taustayhtyeeksi saatiin Pasi, Pekka ja Viikingit. Yhtyeen ohjelmisto oli laaja, humpasta iskelmien kautta rockiin. Tahti oli kova, ja Rauliin iski esiintymisväsymys. Rauli lauloi rokit, yhtye esitti iskelmät ja humpat. Rauli olisi halunnut laulaa myös humppaa, mutta se ei käynyt, koska hänet oli myyty esiintymään "rokkitähtenä". Raulin alkoholin käyttö ja oikuttelu lopetti tämänkin yhteistyön.
Vuonna 1970 Raulin sävellystyötä kuultiin myös elokuvassa. Rauli sävelsi tunnuskappaleen ja "Moottoreitten sinfonia" -nimisen sävellyksen Risto Jarvan ohjaamaan rallielokuvaan Bensaa suonissa. Sanat teki Jarkko Laine. Rauli sai Jussi-kunniakirjan elokuvan johtosävelmästä. Numminen pyysi Raulia laulamaan dokumenttielokuvaan Perkele-kuvia Suomesta. Badding lauloi neljä kappaletta, muita laulajia olivat Arja Saijonmaa ja M. A. Numminen, joka sai elokuvan musiikista valtionpalkinnon. Rauli lauloi myös Mika Kaurismäen elokuvassa Arvottomat, joka sai ensi-iltansa syksyllä 1982.
Joulun 1975 joulumarkkinoille valmistui erilainen Badding-levy, Sydän lämpöä täys, joka sai ristiriitaiset arvostelut. Uudenlainen herkempi Badding ei enää saavuttanut entisiä kuulijoitaan. Keikat eivät kuitenkaan loppuneet.
Vuonna 1976 Rauli ei levyttänyt lainkaan, mutta seuraavana vuonna levy-yhtiö yritti saada Raulia markkinoille. Ilmestynyt single "Saanhan viimeisen tanssin"/"Kaita polku" oli laadukas, mutta ei myynyt hyvin.
Sitten alkoivat Raulin rappiovuodet. Juodun alkoholin määrät olivat valtavia. Rauli asui milloin missäkin, joskus ystävien luona, joskus taas siskopuolensa Helenan luona. 1980-luvun alussa Rauli kuitenkin ryhdistäytyi.
[muokkaa] Rauli Somerjoki & Agents
Vuonna 1981 taustabändiksi tuli Agents. Pääosa ohjelmistosta muodostui Ikkunaprinsessa-LP:n kappaleista, joihin Rauli oli kuitenkin kyllästynyt. Keikkojen varmistamiseksi mukaan otettiin Pekka Tammilehto, joka oli juuri saamassa nimeä Topi Sorsakoskena.
Uuden Badding-LP:n äänitykset alkoivat syksyllä 1983. Homma aloitettiin työstämällä Raulin muutama kuukausi aiemmin säveltämää kappaletta Tähdet, tähdet. Taustat saatiin kootuksi helposti, mutta lauluosuudet osoittautuivat hankaliksi. Levy ei ollut myyntimenestys, mutta se sai hyvin myönteiset arvostelut.
Loppuvuodesta 1983 Baddingin uraa yritettiin auttaa päästämällä hänet mukaan Markus Allanin esiintymisiin. Somerjoen esiintyminen oli kuitenkin epävarmaa.
Syksyllä 1984 syntyi kokoelmalevyä varten neljä uutta Badding-kappaletta. Levylle tuli myös Elvistä ja jopa J. Alfred Tanneria.
Keväällä 1985 radiotoimittaja Tero Heinänen otti yhteyttä Rauliin kertoen, että hänen kannattaisi levyttää kappale "Laivat", joka oli jo menestys Neuvostoliitossa. Rauli kuunteli kappaleen ja oli sen verran kiinnostunut, että Heinänen tilasi käännöksen eräältä venäjän kielen opettajalta. "Laivat" tuli julkaistavan singlen a-puolelle ja b-puolelle tuli "Ilta-aurinko".
Laivat-albumi sai erinomaisen vastaanoton niin yleisöltä kuin kriitikoiltakin. Tämä kohensi huomattavasti Somerjoen itsetuntoa. Laivat-lp:tä tehtäessä Raulin katoamisia ja peruuttamisia oli yhtä paljon kuin Tähdet, tähdet -albumiakin tehtäessä. Taustat soitti Agents. Levylle otettiin kaksi Raulin kokonaan tekemää kappaletta, "Lähdön hetkellä" ja "Suon kulkija". Albumi oli hieno, ja Rauli piti sitä ehkä parhaana aikaansaannoksenaan.
[muokkaa] Uran loppuvaihe
Vuonna 1985 Agents-yhteistyön loputtua Badding vetäytyi hiljaisuuteen mutta alkoi kasata uutta Herranen aika -yhtyettä
Kevään 1986 aikana ryhdyttiin levytyspuuhiin. Single "Kun ei niin ei/Painu pois" julkaistiin loppusyksystä 1986. Uutta lp-levyä kaavailtiin, mutta sen teko jäi kesken.
Rauli sai kaksi kultalevyä, kokoelma-lp:stä Muotokuva 1 ja lp:stä Näin käy Rock and Roll.
Viimeiseksi jääneen keikkansa Rauli teki Seinäjoella 28. joulukuuta 1986. Hän oli ollut koko syksyn keuhkoputkentulehduskierteessä.
14. tammikuuta 1987 laulajalahjakkuus menehtyi 39-vuotiaana samanaikaiseen alkoholimyrkytykseen, sydäninfarktiin ja keuhkotukkeumaan. Raulin veli Kari Somerjoki menehtyi 1989 Someron seurahuoneella, jouduttuaan järjestysmiehen pahoinpitelemäksi. Veljekset on haudattu Someron hautausmaalle.
[muokkaa] Salanimet
- Esine V.
- G.A. Johanssonin Perikunta
- Mannakorpi Mauri
- Teppo Räme
[muokkaa] Levyt
[muokkaa] Albumit
- Synnyin rokkaamaan (1971)
- Näin käy rock & roll (1974)
- Sydän lämpöä täys (1975)
- Rakkaudella – Raulilta (1982) / Sävel rakkauden (1986)
- Ikkunaprinsessa (1982)
- Tähdet, tähdet (1983)
- Laivat (1985)
[muokkaa] Kokoelmat
- Muotokuva 1 (1973)
- Paratiisi – Baddingin parhaat (1983)
- Rakkauden kiertokulku (1984)
- Masters (1986)
- Siniset hetket (1986)
- Laulajan taival (1987)
- Laulajan taival 2 (1988)
- Tunteella (kokoelmakasetti) (1987)
- Rock 'n' Roll (kokoelmakasetti) (1987)
- Lauluja rakastamisen vaikeudesta (LP) (1988)
- Tähdet: Rauli Badding Somerjoki / Eero Aven (1988)
- Rauli Badding Somerjoki (1992)
- Muotokuva (1992)
- 14 suosikkia! (1993)
- Kun aika rientää: 16 suosikkia vuosien varrelta (1993)
- Lauluja rakastamisen vaikeudesta (CD) (1994)
- Kaikki laulut (6 CD) (1997)
- Täss on Rauli, moi! (2 CD) (1999)
- Musiikkia Markku Pölösen elokuvasta BADDING (2000)
- Bussi Somerolle (Poptorin parhaat) (2001)
- Iso lemmen pala – Badding laulaa Elvistä (2002)
- Henkilökohtaisesti - säveltänyt (CD + DVD) (2006)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Epäviralliset Badding sivustot
- YLE - Sadan vuoden syke - Rauli "Badding" Somerjoki
- YLE/Elävä arkisto: Badding haastattelussa
