Kansantalous

Wikipedia

Kansantalous tarkoittaa yhteiskunnan talouden muodostamaa kokonaisuutta. Kansantalouden toimintaa voidaan tarkastella jakamalla toimijat talousyksiköihin. Kansantalouden tilinpito tarkastelee talousyksiköiden välisiä virta- ja varantotietoja. Tilinpidon pohjalta lasketan tärkeimmät talouden tunnusluvut kuten bruttokansantuote. Kansantalouden toimintaa tutkii kansantaloustiede.

Yksinkertaistaen talous voidaan jakaa kotitalouksiin ja yrityksiin. Kotitaloudet omistavat tuotannontekijät ja kuluttavat hyödykkeitä. Yritykset ostavat tuotannontekijöitä ja tuottavat hyödykkeitä. Vuosittainen hyödykevirta muodostaa kansantuotteen ja tuotannontekijöistä maksettava tulovirta muodostaa kansantulon. Kansantuotteen ja kansantulon erona on, että kansantulosta on vähennetty ulkomailta saadut tuotannontekijätulot.^[1]

[muokkaa] Talousyksiköt

Kansantalouden tilinpidossa talousyksiköt jaetaan tarkemmin kuuteen ryhmään, joita kutsutaan institutionaaliseksi sektoriksi. Kun halutaan tarkastella tuotantoprosesseja, käytetään toimialaluokitusta, joka pohjautuu toimipaikkatietoon. Toimipaikka on tavaroita tai palveluita tuottava institutionaalinen yksikkö.^[2]

Seuraavassa on muun muassa Tilastokeskuksen käyttämä institutionaalinen sektorijako:

1. Yritykset
2. Rahoituslaitokset
3. Julkisyhteisöt, mukaan lukien sosiaaliturvarahastot
4. Kotitaloudet
5. Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
6. Ulkomaat

[muokkaa] Markkinat

Talous jakautuu useisiin eri markkinoihin. Periaatteessa markkinoita on yhtä monta kuin hyödykkeitä. Tämän määritelmän ongelmana on, että hyödykkeet voidaan erotella lähes mielivaltaisen tarkasti. Esimerkiksi samalla hyödykeellä eri kaupungeissa voi olla eri markkinat ja toisaalta jokaisella jugurttimaulla on omat markkinansa. Karkeammalla tasolla markkinat jaetaan kulutushyödyke- ja tuotannontekijämarkkinoihin. Vapailla markkinoilla hyödykkeiden hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Tuotannontekijämarkkinat jaetaan työ-, raha- ja raaka-aine eli luonnonvaramarkkinoihin. Työmarkkinat ovat poliiittisesti tärkein, koska niillä määräytyy palkkataso ja työttömyys. Työmarkkinat ovat myös siitä poikkeuksellinen markkina, että ne ovat säädeltyjä eikä tavanomainen kysyntä ja tarjonta -malli kuvaa sitä kovin hyvin.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Pekkarinen, J. & Sutela, P. (1996): Kansantaloustiede, WSOY, luvut 2 ja 5
2. ↑ Tilastokeskuksen verkkokoulu