Homologia
Wikipedia
Matematiikassa homologia on tapa rakentaa Abelin ryhmiä tai moduleja, jotka luonnehtivat homomorfisin kuvauksin kyketyn modulijonon tiettyjä ominaisuuksia. Ko. jono muodostetaan tavallisesti siten että se kuvaa jotain matemaattista objektia, jolloin homologia kertoo jotain kiintoisaa tästä objektista.
Homologia alkoi topologisten avaruuksien luokittelusta ja kehittyi yleiseksi algebralliseksi teoriaksi, jota käytetään algebrallisessa geometriassa, ryhmäteoriassa, topologiassa jne. Topologisessa yhteydessä käytettyjä homologiateorioita yhdistävät Eilenbergin-Steenrodin aksioomat.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleinen rakennelma
Olkoon X avaruus, jossa voidaan rakentaa Abelin ryhmistä tai moduleista koostuva ketjukompleksi A, joka sisältää jotain tietoa X:stä ja jonka jäsenien välillä on homomorfismeja
- ,
missä ja , niin voidaan rakentaa homologiaryhmät seuravalla tavalla: homomorfismien välillä oleva yhtälö tarkoittaa, että , ja voidaan rakentaa tekijäryhmä Ker(dn) / Im(dn + 1), jonka sanotaan olevan n. homologiaryhmä X:stä.
[muokkaa] Singulaarinen homologia
Homologia rakennelma vaikuttaa kenties mielivaltaiselta, mutta se tulee esiin luonnollisella tavalla, kun käsitellään simpleksejä ja topologisia avaruuksia. Lyhyesti, standardi n-simpleksi Σn on joukko vektoreita n-ulotteisessa euklidisessa avaruudessa
ja n-simpleksi σ topologisessa avaruudessa X on jatkuva kuvaus Σn:stä X:ään:
σ:n reuna dσ on määritelty formaaliksi summaksi σ rajoitettu Σn:n alisimplekseihin, missä suunnistus vaikuttaa etumerkkiin. Esimerkiksi, jos X on viiva [0,1], niin silloin ja dΣ1 = (1) − (0). Olkoon Λ rengas. Tällöin voidaan konstruoida Λ-moduli, jonka virittäjät ovat kaikki n-simpleksejä X:ssä Cn. Nyt meillä on Λ-moduleista koostuva ketjukompleksi, jonka jäsenten välillä on määritelmässä vaaditut homomorfismit.
Kuvausta Im(dn + 1) sanotaan n-reunoiksi Bn ja kuvausta Ker(dn) sanotaan n-sykleiksi Zn. X:n singulaarisia homologiaryhmiä ovat siten Z * / B * (eli Hn = Zn / Bn jokaiselle n:lle).
[muokkaa] Eksakteja jonoja
Eksakti jono on moduleista muodostunut jono
- ,
missä Im(α) = Ker(β). Seuraavat jonot ovat tärkeitä:
eli A = 0;
eli A ja B ovat isomorfisia.
Jos A * , B * , ja C * ovat ketjukomplekseja ja meillä on seuraava lyhyt eksakti jono
eli
jokaiselle n:lle, voidaan rakentaa pitkä eksakti jono
Tämä on käärmelemman sovellutus, ja se on kätevä tapa hahmottaa tuntemattomia homologiaryhmiä tunnetuista ryhmistä.
[muokkaa] Kategorinen näkökulma
Tietty homologiateoria voidaan tulkita myös kategoriseksi funktoriksi, joka vie jonkin määrityn kategorian Abelin modulien kategoriaan. Näin katsottuna H * on kovariantti funktori. Siis jos X ja Y ovat samassa kategoriassa , ja on morfismi niiden välillä, silloin homologiassa H * (f) vie H * (X):n H * (Y):iin. Usein H * (f) kirjoitetaan f * .
Singulaarinen homologia on siten funktori topologisen avaruuksien kategoriasta Abelin modulien kategoriaan. Jos on ketju jossain topologisessa avaruudessa X, ja on jatkuva kuvaus, niin summa on ketju Y:ssä. Näin f:stä tule homomorfismi .
Kategoriateorian näkökulmasta kohomologia on kontravariantti homologiateoria, jossa siis kohomologiafunktori H * on kontravariantti. Näin kohomologia on homologian kategorinen duaali. Kullekin homologian ketjukompleksin modulille on siis duaalimoduli vastaavan kohomologian ketjukompleksissa. Ketjukompleksissa, josta kohomologiaryhmät muodostetaan, homomorfismit kuvaavat aina astetta ylemmälle modulille: käsiteltävä ketjukompleksi "menee toiseen suuntaan".